Ratkaisut EU:n maatalouspolitiikan uudistuksesta siirtyivät kesäkuulle – EU-parlamentti ja jäsenmaat moittivat toisiaan joustamattomuudesta
Neuvottelut EU:n maatalouspolitiikan uudistuksesta eivät ylittäneet maaliviivaa tällä viikolla, vaikka neuvotteluissa on edetty jo loppusuoralle.
EU-instituutiot ovat neuvotelleet siitä, millaista yhteistä maatalouspolitiikkaa EU:ssa tehdään tulevina vuosina. Kyseessä on valtava kokonaisuus, jossa yksi merkittävistä kysymyksistä on ollut se, kuinka suuri osuus maataloustuista tulisi varata ympäristö- ja ilmastotoimiin.
Seuraavan kerran ratkaisua haetaan kesäkuussa.
Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) oli vielä torstai-iltana toiveikas, että ratkaisu olisi saavutettu tällä viikolla, mutta toiveikkuus vaihtui perjantain vastaisena yönä pettymykseksi.
Kompromissin löytäminen ei onnistunut, sillä jäsenmaiden näkökulmasta EU-parlamentti ei ole tullut riittävissä määrin vastaan auki olevissa kysymyksissä.
Vastaavasti parlamentin neuvottelijat moittivat jäsenmaita joustamattomuudesta neuvottelupöydässä.
Leppä kommentoi perjantaina suomalaismedialle, että jäsenmaat ovat tulleet vastaan ”kaikissa mahdollisissa asioissa”.
– Kyllä tässä tarvitaan parlamentilta ilman muuta liikkumista, muuten tässä ei ratkaisua synny, Leppä sanoi.
Jäsenmaat ja EU-parlamentti ovat olleet erimielisiä tukien ehdollisuudesta eli siitä, kuinka suuri osuus maataloustuista tulisi varata ympäristö- ja ilmastotoimiin.
Jäsenmaiden alkuperäinen näkemys on ollut, että jokaisen jäsenmaan tulisi kohdentaa vähintään 20 prosenttia suorista tuista ympäristö- ja ilmastotoimien toteuttamiseen.
Parlamentti haluaisi luvuksi 30 prosenttia. Lepän mukaan jäsenmaat ovat tulleet tässä kysymyksessä vastaan ja pöydällä on ollut ehdotus 25 prosentista.
EU-parlamentin pääneuvottelijoista Peter Jahr kertoi perjantaiaamun lehdistötilaisuudessa, että tämä ehdotus ei käynyt parlamentille, koska sopimustekstissä oli mukana viivästyksiä ja joustoja.
Maatalouspolitiikan uudistuksella on suuri merkitys, koska noin kolmasosa EU:n yhteisestä budjetista menee maatalouteen ja yhteisellä maatalouspolitiikalla määritellään, miten tukieuroja käytetään.