Ranskan kiihkeä kevät – Tiedossa on vilkasta keskustelua turvallisuudesta ja taloudesta, kun maa toimii EU-puheenjohtajana ja käy samalla presidentinvaaleja
Ranska on aloittanut puolivuotisen kautensa EU-puheenjohtajamaana. Suurena jäsenmaana Ranskan odotetaan ottavan johtajan roolia vahvasti omakseen.
Sinänsä puheenjohtajakausi ei anna ylimääräistä valtaa sanella EU-päätöksiä, mutta tehtävä on kuitenkin näkyvä paikka. Puheenjohtajamaa esimerkiksi johtaa puhetta jäsenmaista koostuvan neuvoston monissa kokouksissa.
Ranska on hahmotellut kautensa kantavaksi teemaksi Euroopan unionin vahvistamista. Se haluaa kiinnittää huomiota esimerkiksi muuttoliikkeeseen, Schengen-sääntöihin ja rajaturvallisuuteen. Puolustusaiheiden odotetaan olevan vahvasti esillä Ranskan kaudella.
Isoista lainsäädäntökokonaisuuksista EU-instituutioiden välisiin neuvotteluihin etenee muun muassa digimarkkinalaki. Lainsäädäntökoneiston rattaissa on myös lukuisia ilmastopakettiin kuuluvia esityksiä.
Oman jännityksensä kauteen tuo se, että Ranskassa käydään keväällä presidentinvaalit.
Kiinnostavaa on, millaista talouskeskustelua Ranskan kaudella tullaan käymään. Ranska on maalaillut uutta mallia EU:n talouskasvulle ja aikoo järjestää maaliskuussa ylimääräisen, talouskysymyksiin keskittyvän huippukokouksen.
Elinkeinoelämän keskusliiton johtava asiantuntija Janica Ylikarjula kuvailee, että Ranska on tavoitellut aktiivista teollisuuspolitiikkaa, jossa valtiolla olisi iso rooli esimerkiksi tukien maksajana.
Ajatuksena on, että EU:n vahvat sisämarkkinat ja toimiva kauppapolitiikka eivät enää riittäisi globaalissa kilpailussa pärjäämiseen, vaan niiden lisäksi tarvittaisiin muita keinoja valtioilta.
Ylikarjula arvioi, että Ranskan näkemys on saanut viime aikoina aiempaa enemmän vastakaikua. Yhtenä syynä on markkinaliberaalia linjaa vahvasti puolustaneen Britannian ero EU:sta.
– Tämä on sellainen suunta, joka on jatkunut jo pidempään. Nyt se on vahvistunut, kun britit ovat lähteneet ja koronatilanne ollut päällä, Ylikarjula sanoo.
Suomessa on pidetty tärkeänä reiluista kilpailusäännöistä kiinnipitämistä. Pieni jäsenmaa häviäisi nopeasti yritystukikilpailussa isoille maille, joilla on paljon enemmän mahdollisuuksia pumpata rahaa teollisuuteensa.
Ylikarjula ennakoi, että Ranskan kaudella keskusteltaneen tiiviisti myös EU:n velkasääntöjen tulevaisuudesta.
Komissio on avannut kuulemisen vakaus- ja kasvusopimuksen uudistamisesta. Keskustelun odotetaan etenevän kevään aikana.
Ylikarjula huomauttaa, että uudistuksen tarpeesta on laajaa yksituumaisuutta, mutta konkreettisten toimien suhteen jäsenmaiden näkemykset eroavat toisistaan.
– Nykyinen sopimus on menettänyt uskottavuuteensa jo ennen koronakriisiä, eikä täysimittainen palaaminen siihen olisi hyvä asia, Ylikarjula summaa.