Rahaministeri Lintilä lisäbudjetin nälvijöille: Ei kenenkään kannata röyhistellä, kymmenen vuotta on vedetty pakkasella
Rahaa Maahanmuuttoviraston (Migri) ja Ruokaviraston toimintamenoihin. Panostuksia muun muassa EU-puheenjohtajakauden turvajärjestelyihin ja Kuopion kouluiskun jälkihoitoon.
Valtiovarainministeri Mika Lintilä (kesk.) esitteli tiistaina eduskunnalle hallituksen neljännen lisätalousarvioesityksen, jossa valtion nettolainanoton tarve on noin 2,4 miljardia euroa.
Lintilä totesi, että bruttokansantuotteen ennustetaan kasvavan ensi vuonna 1,5 prosenttia, mutta Suomen vienti hidastuu voimakkaasti.
Rahaministeri myönsi, että maailmantalouden kehitystä on nykyoloissa todella vaikea ennustaa.
Oppositiopuolue kokoomus kävi tutuin argumentein hallituksen talouslinjan kimppuun.
– Tämän lisätalousarvion voisi tiivistää niin, että lisää velkaa, lisää velkaa ja lisää velkaa, Timo Heinonen piikitteli.
Kansanedustaja korosti, että lisärahoituksen kohteet on sinänsä valittu oikein, mutta niiden rahoittamiseksi tarvitaan uusia työllistämiskeinoja.
– Suomen työllisyyskehitys olisi parempi, jos Antti Rinteen (sd.) hallitus ei olisi tehnyt mitää, Heinonen väitti ja viittaasi ”ekonomistien arvioihin”.
Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo puolestaan pauhasi, että hallituksen pitää kantaa vastuuta talous- ja työllisyyskehityksestä.
– Me priorisoisimme, te ette priorisoi. Te pistätte rahaa kaikkialle!
Keskustan Antti Rantakangas kiisti kokoomuksen katkeran kritiikin.
– Hallituksen ohjelmassa on monia toimenpiteitä, joilla luodaan edellytyksiä talouden kasvulle, hän rauhoitteli.
Niitä ovat keskustakonkarin mukaan esimerkiksi perustusturvan parannukset, panostukset infrahankkeisiin, työvoimapalveluiden tukeminen ja työperäisen maahanmuuton edistäminen.
Olen ihan yhtä huolestunut velkaantumisesta kuin ne, jotka pitävät kriittisiä puheenvuoroja.
Valtiovarainministeri Mika Lintilä (kesk.)
Myös ministeri Lintilä puuttui kokoomuksen esittämiin talousmoitteisiin.
– Olen ihan yhtä huolestunut velkaantumisesta kuin ne, jotka pitävät kriittisiä puheenvuoroja. Ei kenenkään kannata täällä röyhistellä, viimeinen ylijäämäinen tulos on vuodelta 2008. Kymmenen vuotta on vedetty pakkasella, Lintilä viittasi finanssikriisin jälkeiseen aikaan.
Lisäksi hän alleviivasi, että valtion velkaantuminen on yhteinen ongelma. Lähes kaikki nykyiset eduskuntaryhmät ovat olleet hallitusvastuussa velkaa kerryttämässä.
Erityisesti lisäbudjetin panostukset Maahanmuuttoviraston toimintamenoihin saivat osakseen kiitosta.
Virasto saa lisäystä 5,8 miljoonaa euroa, josta 4,7 miljoonaa on käytettävissä loppuvuoden toiminnan turvaamiseen. Loput rahat suunnataan ICT-kehittämiseen.
Määräraha varmistaa sen, ettei Migrin myöntämien lupien käsittely hidastu nykyisestä loppuvuoden aikana.
Maahanmuuttovirasto onkin ilmoittanut aloittavansa muutosprojektin, jonka tavoitteena on lyhentää käsittelyaikoja merkittävästi sekä uudistaa asiakaspalvelua.
Keskustan Markus Lohi piti Migrin rahoitusta ilahduttavana uutisena.
Hän painotti, että käsittelyjonojen purkaminen on sekä työperäisen että humanitaarisen maahanmuuton osalta äärimmäisen tärkeää.
– Siinä on kysymys inhimillisyydestä ja taloudellisesta pärjäämisestä, Lohi tiivisti.
Ainoat soraäänet kuuluivat perussuomalaisten riveistä.
Puolueen puheenjohtaja Jussi Halla-aho halusikin puhua maahanmuuttopolitiikasta laajemmassa mittakaavassa.
Hän korosti, että poliitikot voivat päätöksillään vaikuttaa maahanmuuttajien kanssa työskentelevien viranomaisten työmäärään ja resurssien tarpeeseen.
– Lainsäädännöllä voidaan vaikuttaa siihen, houkutellaanko Suomeen ihmisiä, jotka kuormittavat poliisia, Migriä, hallinto-oikeuksia, kelaa ja kuntia.
– Akuuttiin vajeeseen pitää esittää rahaa, mutta kokonaisvaltaisella politiikalla estetään kustannusten syntyä pitkällä aikajänteellä, Halla-aho lisäsi.