Pyörällä päin peuraa – tilastot paljastavat vauhdin ja vahinkojen lisääntyneen
Työmatkapyöräilijöille sattuu nykyään lähes puolet enemmän vahinkoja kuin vielä kymmenen vuotta sitten, selviää vakuutusyhtiö LähiTapiolan aineistosta.
Useimmat tapaturmat johtuvat kiireestä ja liiallisista tilannenopeuksista. Ne olisivat vältettävissä vauhtia pudottamalla, arvioivat LähiTapiolan työturvallisuuden ja henkilöriskienhallinnan asiantuntijat.
Valtaosa työmatkapyöräilijöille tapahtuvista tapaturmista on lieviä ja aiheuttaa korkeintaan kolmen päivän työkyvyttömyyden. Tyypillisiä ovat ruhjeet ja haavat käsissä ja polvissa, vakavammissa tapauksissa tulee myös murtumia.
Lähes joka kymmenes pyöräilijän työmatkatapaturma on kuitenkin sen verran vakava, että siitä aiheutuu kuukauden mittainen tai pidempi työkyvyttömyys, kertoo LähiTapiolan lääketieteellinen johtaja Ari Kaukiainen.
Sähköpyöräilijöiden keskuudessa on myös sellaisia työmatkan taittajia, joiden fyysinen kunto ei välttämättä ole kovin hyvä.
‒ Monet sähköpyörät ovat raskastekoisia, jolloin myös kaatuessa tai yhteentörmäyksessä voi tulla pahempaa jälkeä. Lisäksi on hyvä muistaa, että reagointikyky liikenteessä heikkenee iän myötä. Myös pitkän pyöräilytauon jälkeen kannattaa tuntumaa hakea rauhallisesti, Kaukiainen muistuttaa tiedotteessa.
Liikenteessä voi myös tulla vastaan kaikkea yllättävää. LähiTapiolan työmatkavahinkokuvausten perusteella sähköpyörällä on törmätty myös peuraan.
LähiTapiolan tilastojen mukaan työmatkapyöräilijöille sattui viimeisen 12 kuukauden aikana yli 2 100 vahinkoa. Vielä vuonna 2015 niitä oli vain reilut 1 400.
Kaiken kaikkiaan Suomessa sattui työmatkatapaturmia yhteensä 24 000 vuonna 2024, selviää Tapaturmavakuutuskeskuksen tilastoista. Näistä suunnilleen viidennes tapahtui polkupyöräilijöille. Eniten työmatkatapaturmia sattuu jalankulkijoille.
LähiTapiolan asiantuntijoiden mukaan syitä työmatkapyöräilijöiden tapaturmien lisääntymiseen on lopulta monia.
‒ Työsuhdepyörät ovat yleistyneet, sähköpyörillä ajetaan kovempaa, liukkaita ja haastavia pyöräilykelejä on enemmän, kun pyöräilysesonki on monella pidentynyt, LähiTapiolan henkilöriskienhallinnan johtava asiantuntija Timo Orava sanoo tiedotteessa.
– Toisaalta myös kynnys ilmoittaa työmatkalla tapahtuneista tapaturmista on paremman tietoisuuden myötä madaltunut ja siksi heijastelee myös tilastoihin, hän jatkaa.
Pyöräilyvahinkoja tapahtuu eniten suosituimpina fillarointiajankohtina eli kesäkuukausina ja alkusyksystä.
Elokuussa lähes 40 prosenttia tapaturmista sattuu juuri pyöräilijöille, siinä missä jalankulkijoille vain 32 prosenttia. Myös lokakuu erottuu kuukausista.
‒ Lokakuussa tiet voivat olla kylmien öiden jälkeen liukkaita ja samalla aamut ovat jo pimeitä. Jos tilannenopeutta on liikaa, ei pyöräilijä välttämättä ehdi reagoida näissä olosuhteissa yhtä hyvin yllättäviin tilanteisiin, Kaukiainen sanoo.
Kaikista riskeistä huolimatta pyöräilyn terveyshyödyt ovat kiistattomat ja heijastuvat työssä jaksamiseen ja pitkälle tulevaisuuteen. Myös ilmasto kiittää fillaristia, Kaukiainen ja Orava muistuttavat.