Pohjois-Pohjanmaalla useita kuollut tänä vuonna puutiaisaivotulehdukseen – tapausten määrä noussee yhä
Puutiaisaivotulehdustapausten määrä todennäköisesti jatkaa nousuaan tänä vuonna, kerrotaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta STT:lle.
Viime vuonna tautitapauksia rekisteröitiin 196. Tämän vuoden osalta luku on jo 190, ja sulan maan aikaa on vielä jäljellä.
– Hyvin mahdollisesti menee yli viime vuoden. Maa on todennäköisesti vielä sula lokakuussa ja on punkkien hereilläoloaikaa jäljellä, asiantuntija Anni Koivisto arvioi.
Rekisteröityjen tautitapausten määrä on kasvanut jo pitkään. Ilmastonmuutos vaikuttaa punkkien levinneisyyteen ja tautien esiintymiseen. Myös tietoisuus taudeista ja diagnostiikan parantuminen vaikuttavat tapausmäärien nousuun.
Tautiin kuolee alle prosentti sairastuneista, mutta kuolleita ei tilastoida kootusti. Kaleva uutisoi keskiviikkona, että Oulun yliopistollisessa sairaalassa on todettu tänä vuonna kuitenkin useampia kuolemantapauksia.
Infektioylilääkäri Teija Puhto vahvistaa STT:lle, että tapauksia on ollut alle viisi. Sekä tautitapausmäärät että kuolemat ovat viime vuosina yleistyneet Pohjois-Pohjanmaan alueella.
– Tautitapauksia ei juuri ollut ennen vuotta 2023. Tänä vuonna on ollut 17, Puhto kertoo.
Puutiaisaivotulehduksen voi sairastaa vain kerran, sillä taudin sairastaneelle jää elinikäinen immuniteetti tautia vastaan.
Riskialueilla vain 1–2 prosenttia punkeista kantaa puutiaisaivotulehdusta. Tartunnan saaneista ihmisistä oireita ilmenee alle kolmanneksella.
Taudinkuva on tyypillisesti kaksivaiheinen. Noin viikon kuluttua punkin puremasta ilmaantuu kuumeilua, pahaa oloa ja sairauden tunnetta. Vaihe kestää yleensä alle viikon.
Noin joka kolmannella tai neljännellä tartunnan saaneista kehittyy oireettoman jakson jälkeen taudin toinen vaihe eli varsinainen aivotulehdus. Tautirekisteriin päätyvät ovat pääsääntöisesti toisen vaiheen tapauksia.
– Lievimmät eivät tule ilmi, kun oireita ei osata yhdistää puutiaisaivokuumeeseen eikä ole tarvetta hakeutua testeihin tai lääkäriin, Koivisto kertoo.
Tauti voi olla hankala ikääntyneillä, mutta muita riskiryhmiä ei varsinaisesti ole. Suurelle osalle vakavammin sairastuneista jää pitkäkestoisia keskushermosto-oireita. 2–10 prosentilla oireet jäävät pysyviksi.
Puutiaisaivotulehdusta vastaan kehitetty rokote kannattaa hankkia, jos liikkuu alueella, jossa tautia on todettu.
– Useimmiten sairastuneet ovat rokottamattomia tai rokotussuoja on puutteellinen. Aina on tärkeää suojautua punkeilta, mikä ehkäisee myös borrelioosia, Koivisto kertoo.
Puutiaisaivotulehdusrokote kuuluu kansalliseen rokotusohjelmaan, ja sen saa maksutta, jos on asukas tai loma-asukas riskialueilla. Monilla alueilla rokotetta myös suositellaan omakustanteisesti paljon luonnossa oleskeleville. Esiintyvyyden kärjessä ovat Kustavi, Parainen, Ahvenanmaa ja Oulun Hailuoto.
Vuodesta 2017 lähtien rokotusohjelmaa on laajennettu vuosittain. Viimeksi tammikuussa riskialueisiin lisättiin Hailuodon lisäksi alueita Uudestakaupungista, Espoosta ja Kirkkonummelta.
Infektioylilääkäri Puhto kertoo, että Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen noin 400 000 asukkaasta noin 35 000 on ottanut rokotteen tautia vastaan. Tänä vuonna uusia rokottautuneita on jo noin 17 000.
– Rokotteita on otettu vuosi vuodelta enemmän, mikä on hyvä asia, Puhto sanoo.