Purran perussuomalaiset karsisi myös ulkomaalaisia opiskelijoita – "En osaa sanoa, miksi perussuomalaisten kannattajilla on tällainen ihmiskuva", persupomo sanoo rasismista
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra peräänkuuluttaa Suomeen aktiivisempaa keskustelua perhepolitiikasta.
Purra viittaa STT:n puheenjohtajahaastattelussa Väestöliiton tuoreeseen Perhebarometri-tutkimukseen, jonka mukaan suomalaisten ihanteellinen lapsiluku on todellista lapsilukua alhaisempi.
– Hirvittävän vähän näidenkään vaalien alla ja tässä väestötilanteessa me Suomessa puhumme syntyvyydestä. Siitä, miten me perhe- ja lapsimyönteisellä politiikalla voisimme itse edes yrittää vaikuttaa siihen, Purra sanoo.
Hän arvioi, että poliitikot voivat vaikuttaa vain rajallisesti pariskuntien tekemiin päätöksiin, mutta nostaa esille teemoina taloudelliset kannustimet ja yhteiskunnan ilmapiirin. Talouspuolella puolue ajaa vanhemmille muita kevyempää verotusta, lapsivähennystä. Toisaalta se haluaisi lisätä yhteiskunnan lapsimyönteisyyttä.
Purran mielestä ”ilmastonmuutoksella pelottelu” ja naisten taloudellista asemaa lapsiperheissä korostava keskustelu eivät kannusta lasten hankintaan.
– Haluamme hallitusohjelmaan osion, jossa näitä asioita käsitellään. Oli sen nimi sitten perhemyönteinen Suomi tai jotain muuta.
Suomessa syntyvyys on laskenut jo kauan ja väkiluku kasvanut enää maahanmuuton varassa. Perussuomalaiset lähtisi kiristämään maahanmuuttolinjaa merkittävästi.
– Jos vaihtoehto on se, että suomalaisten määrä vähenee ja tilalle tulee aina vain lisää ulkomaalaisia niin ei, tämä ei myöskään ole se, mitä me tavoittelemme, Purra sanoo.
Monet elinkeinoelämän järjestöt visioivat maahanmuutosta apua työvoimapulaan. Perussuomalaiset ratkaisisi ongelman nykyisen työvoiman paremmalla työllistämisellä ja sopeuttamalla hyvinvointivaltion väestökehitykseen.
Linjaus löytyy puolueen tuoreesta maahanmuuttopoliittisesta ohjelmasta. Siinä puolue nostaa Euroopan ulkopuolelta ”esimerkilliseksi järjestelmäksi” Japanin, joka ei ole reagoinut väestön ikääntymiseen maahanmuutolla vaan panostuksilla automatisointiin ja robotiikkaan.
Ohjelman julkaisua edeltävällä viikolla Japanin pääministeri varoitti yhteiskuntansa toimintakyvystä pienen syntyvyyden vuoksi. Maa on kuuluisa myös siitä, ettei sen talous ole juurikaan kasvanut 30 vuoteen.
Huolettaako Japanin malli perussuomalaisten johtajaa?
– Emme halua kopioida Japanin talouspolitiikkaa emmekä Japanin kulttuuria vaan nostaa esille myös muunlaisia lähestymistapoja näihin ongelmiin, Purra sanoo.
Purra vakuuttaa, että perussuomalaiset tavoittelee talouskasvua, esimerkiksi työllisyyttä kohentamalla.
Hänen mukaansa työpaikkoja pitäisi saada syntymään erityisesti yksityiselle sektorille. Hän peräänkuuluttaa ammatillisen koulutuksen merkitystä. Sen yhteistyö yritysten kanssa ei hänen mukaansa toimi.
– Tällä hetkellä meillä ei duunarialoille tule riittävästi osaajia ammattikoulutuksesta, mistä syntyy sitten monenlaisia ongelmia työvoimapulaankin liittyen.
Lisäksi talouden tukemiseksi perussuomalaiset edistäisi työhaluisten eläkeläisten osallistumista työmarkkinoille. Kuitenkaan Purran mukaan hyvinvointia ei tulisi mitata pelkän bruttokansantuotteen varassa.
– Vaikka kaikelle voidaan laskea hinta, niin meille myös sillä on arvonsa, että Suomi on Suomi.
Puolue vähentäisi myös englanninkielisten koulutusohjelmien aloituspaikkoja suomalaisissa korkeakouluissa.
Purra kritisoi tammikuun lopulla ulkomailta hakevien opiskelijoiden määrää, kun korkeakoulujen vieraskielisiä koulutusohjelmia koskeva yhteishaku oli päättynyt.
Ohjelmiin hakijoista 14 prosenttia oli Opetushallituksen mukaan suomalaisia. Valtaosa hakijoista on Euroopan ulkopuolelta, jolloin heille olisi käytössä lukukausimaksut. Hakutulokset julkaistaan kesään mennessä.
Purra ei pidä järkevänä yksinomaan englanniksi suoritettavia koulutusohjelmia, kun kotimaan työmarkkinoille pääseminen usein vaatii suomen tai ruotsin osaamista. Purra kannattaa ajatusta, että ohjelmiin lisättäisiin suomen tai ruotsin opetusta.
– Esimerkiksi Norjassa ja Tanskassa huolehditaan myös siitä, että maan kieltä opitaan ja ylipäätänsä integroituminen yhteiskuntaan on velvoittavampaa, Purra sanoo.
Haastattelussa Purra vastaa kysymyksiin pitkillä pohjustuksilla. Työllisyyttä ja perhepolitiikkaa käsittelevät vastaukset alkavat VATTin, Kelan tai Evan tutkimusten muistelulla.
Yksi kysymys tuottaa kuitenkin napakan vastauksen.
Iltalehden viime kuussa teettämässä kyselyssä perussuomalaisten kannattajat erottuivat muista, kun selvitettiin suomalaisten suhtautumista eri väestöryhmiä koskeviin väittämiin. Puolueen äänestäjistä 40 prosenttia oli samaa mieltä väitteestä, jonka mukaan mustien afrikkalaisten henkiset kyvyt ovat heikommat kuin länsimaissa elävien valkoisten. Eri mieltä olevia oli niukasti enemmän. Osa ei ottanut väitteeseen kantaa.
Onko perussuomalaiset rasistinen puolue?
– Ei.
Miksi sitten puolella puolueen kannattajakunnasta on tällainen ihmiskuva?
Seuraa erottuva hiljaisuus. Yleensä nopeasti vastannut Purra huokaisee ja pohtii vastausta 20 sekuntia.
– En osaa sanoa, miksi perussuomalaisten kannattajilla on tällainen ihmiskuva. Ylipäätänsä sellaisten asioiden selvittäminen, jotka eivät ole lainkaan oleellista poliittisten tavoitteidemme ja kannanmuodostuksemme suhteen eivätkä ole minkäänlainen tekijä poliittisessa linjassamme, on tietenkin täysin toissijainen asia meille.
Riikka Purra kuuluu Suomen tunnetuimpiin poliitikoihin, mutta työmatkalla hän saa usein olla rauhassa.
Tämä siitä huolimatta, että Purra kertoo kulkevansa eduskuntaan metrolla. Juttelijoita matkalle mahtuu ennemmin viikoittain kuin päivittäin.
– Pääkaupunkiseudulla ihmiset ovat keskimäärin hyvin tarkkoja fyysisestä etäisyydestä. Vaikka katsotaan pitkään, niin harvoin lähestytään. Sen sijaan jo Tampereen korkeudella asia muuttuu ja ihmiset lähestyvät paljon helpommin, Purra arvioi.
STT on pyytänyt puoluejohtajilta kuvausta puheenjohtajahaastatteluihin vapaa-ajan merkeissä. Kiireiset poliitikot eivät ole vaalien alla lähteneet järjestämään suuria irtiottoja. Purra ehdotti kuvausta metromatkan varrelta.
Työmatkan aikana on mahdollisuus kuunnella musiikkia ja radio-ohjelmia. Yleisradioon leikkauksia ajavan puheenjohtajan kuulokkeissa pyörivät esimerkiksi Ykkösaamu, Maailmanpolitiikan arkipäivää ja Brysselin kone.
Musiikin saralla Purra kertoo olevansa moniruokainen.
– Vanhat suosikkini ovat sellaisia, joihin olen ihastunut yläasteikäisenä. Eli Guns N’ Roses ja muu sen aikakauden rokki ovat omia ikivihreitäni. Toisaalta kuuntelen paljon 1990- ja 2000-luvun tanssimusiikkia, ihan kovaa teknoa, suomalaista iskelmää ja jatkuvasti yhä enemmän klassista, hän sanoo.
Jos perussuomalaiset vetää hallitusneuvotteluita, mikä musiikki siellä soi?
– Se alkaa Welcome to the Junglella, sen jälkeen siirrytään Olen suomalaiseen ja kaiken päättää Vivaldi.
Vaan entä jos puolue on hallituksessa vasta toiseksi suurin? Vaalien alla on keskusteltu julkisen talouden sopeuttamistarpeesta. Kun samaa keskustelua käytiin kahdeksan vuotta sitten, perussuomalaiset valitsi hallituksessa tietoisesti ulkoministerin salkun. Ottaisiko se tällä kertaa vastaavassa tilanteessa ennemmin ulko- vai valtiovarainministerin tehtävän?
– Valtiovarainministeri totta kai. Se perinteisesti kuuluu toiseksi suurimmalle puolueelle ja on ehdottomasti hallituksen toiseksi arvokkain salkku erityisesti seuraavalla kaudella, kun julkiseen talouteen vaaditaan monenlaisia korjaustoimia.