Puolustusvoimien pääsotaharjoitus pyörähtää käyntiin tällä viikolla – osallistujia enimmillään 12 000

Puolustusvoimien pääsotaharjoitus Kaakko 19 käynnistyy toden teolla keskiviikkona.

Tavoitteena on testata Maa-, Meri- ja Ilmavoimien sekä Rajavartiolaitoksen yhteistoimintaa ja valmiutta vastata nopeasti kehittyviin tilanteisiin Kaakkois-Suomen alueella.

Suuria pääsotaharjoituksia järjestetään joka toinen vuosi. Tällä kertaa mukana on enimmillään 12 000 henkilöä, joista noin puolet on varusmiehiä ja neljäsosa reserviläisiä.

– Kokonsa puolesta Kaakko 19 ei ylitä Etyjin Wienin asiakirjassa mainittua 13 000 osallistujan rajaa, joka velvoittaisi ulkomaisten tarkkailijoiden kutsumiseen paikalla. Tästä huolimatta Suomi on kutsunut Etyj-jäsenmaista harjoitukseen tarkkailijoita, joita osallistuu toistakymmentä, kertoo everstiluutnantti Tomi Pekurinen Maasotakoulusta.

Joukkojen siirtymiset ja valmistautuminen harjoitukseen alkavat jo ennen keskiviikkoa.

–  Varsinainen taistelutoiminta keskittyy kolmelle alueelle Itä- ja Kaakkois-Suomessa, mutta esimerkiksi Merivoimien laivastojoukkojen osalta toiminta-alue laajenee Suomenlahdelle ja Saaristomerelle. Ilmavoimien toiminta-alueena on käytännössä koko eteläinen Suomi, Pekurinen kertoo.

Ilmavoimista Kaakko 19 -harjoitukseen osallistuu muun muassa Hornet-hävittäjiä, minkä lisäksi ilmassa liikkuu Maavoimien ja Rajavartiolaitoksen helikoptereita.

Merivoimista mukana on rannikkojoukkoja ja -tykistöä sekä kymmenen taistelualusta ja tukialuksia.

Maalla harjoituksessa liikkuu pari tuhatta ajoneuvoa, joukossa kymmeniä rynnäkkö- ja taistelupanssarivaunuja.

Taistelutoiminnan intensiivisin vaihe on ensi viikonloppuna, mutta Pekurisen mukaan ”koko ajan tapahtuu”.

– Tämän kokoisessa harjoituksessa ei ole varaa tyhjäkäyntiin, hän sanoo.

Harjoituksen johtaja Maavoimien komentaja Petri Hulkko muistutti aiemmin marraskuussa blogissaan, että Kaakko 19 -harjoitus ajoittuu tavisodan alkamisen 80-vuotispäivän ympärille.

Hulkon mukaan on tietoinen ratkaisu, että pääsotaharjoitus on pidetty puhtaasti kansallisena tapahtumana.

–  Se ei missään tapauksessa tarkoita, ettemmekö pyrkisi saamaan kansainvälistä apua mahdollisessa kriisissä – aivan kuten talvisodassa. Sen sijaan sotilaallisesti liittoutumattomana puolustusratkaisumme ei voi perustua ulkomaisen avun varaan, kenraaliluutnantti Hulkko kirjoitti.

Kansainvälisen sotilaallisen avun vastaanottamisen harjoittelu on vuorossa kahden vuoden kuluttua pidettävässä Puolustusvoimien seuraavassa pääsotaharjoituksessa.

Arctic Lock-harjoituksen kokonaisvahvuudeksi on kaavailtu noin 23 000 sotilasta, joista 3 000 tulisi ulkomailta.

Mukaan on kutsuttu Suomen puolustusyhteistyön tärkeimpiä kumppanimaita, kuten Ruotsi, Britannia ja Yhdysvallat, sekä EU ja Nato.

Juttua täydennetty klo 11.36.