Puolustusministeri Kaikkonen vakuuttaa hävittäjäkustannusten pysyvän kurissa – "Emme aio ostaa sellaista konetta, mitä meillä ei ole varaa käyttää"
Suomi lähettää tässä kuussa lopulliset ja sitovat tarjouspyynnöt Hornet-hävittäjien seuraajista. Puolustusministeri Antti Kaikkosen (kesk.) mukaan pallo potkaistaan nyt jalkapallotermein viimeistä kertaa tarjoajien kenttäpuoliskolle.
– Toivomme, että saamme viisi laadukasta ja vaatimukset täyttävää tarjousta ja että kilpailu pysyy kovana loppuun saakka, Kaikkonen sanoi perjantaina.
Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen johtajan Kari Rengon mukaan tarjottavista kokonaisuuksista on jo muodostunut hyvä kuva eikä suuria muutoksia enää odoteta. Hänen mukaansa tähän saakka käydyt neuvottelut ovat osoittaneet, että Suomen hankintamalli on luonut todellista kilpailua tarjoajien välille.
– Tarjousten sisällöt niin tarjottavien tuotteiden kuin palveluiden laadun, määrän ja hinnan osalta ovat ostajan kannalta muuttuneet merkittävästi paremmaksi kuin mitä alustavissa tarjouksissa oli, Renko kuvailee.
Pientä viilaamista on väistämättä edessä, sillä Rengon mukaan kaikilla valmistajilla on vielä vaikeuksia muun muassa Suomen asettamiin käyttö- ja ylläpitokustannuksiin mahtumisessa. HX-kalusto saa haukata vain kymmenesosan puolustusbudjetista, nykyrahassa noin 250 miljoonaa euroa.
Hornetien tapaan uusille koneille suunnitellaan tehtäväksi myös kaksi elinkaaripäivitystä yhteensä kahdella miljardilla eurolla. Kaikkonen uskoo, että HX-hankkeessa tunnetaan elinkaaren aikaiset kustannukset paremmin kuin monessa muussa julkisessa hankkeessa.
– Emme aio ostaa sellaista konetta, mitä meillä ei ole varaa käyttää, hän vakuuttaa.
Strategisten hankkeiden ohjelmajohtaja Lauri Puranen muistuttaa, että tarjottavien koneiden käytön kustannuksia osana puolustusjärjestelmää eivät voi laskea muut kuin Suomi – ei edes koneen valmistaja.
HX-hankinnan kokonaiskustannukseksi on määritelty 10 miljardia euroa. Siitä noin miljardi kuluu suorituskyvyn rakentamiseen ja muuhun varautumiseen Suomessa.
Suomen Kuvalehti uutisoi koneiden hankintahinnan voivan nousta 1–1,5 miljardia euroa indeksikorotusten takia. Rengon mukaan suuruusluokka on oikea, jos indeksikehitys olisi ”pahin mahdollinen”. Kustannusten nousun varalle pitkän maksatuskauden aikana neuvotellaan indeksikattoehto, Renko lisäsi.
Vastaukset Suomen tarjouspyyntöön ovat laillisesti sitovia. Huhtikuun lopun jälkeen alkaa ”hiljainen vaihe”, jossa neuvotteluja ei enää käydä.
Tarjousten pitää selvittää käyttökustannuksille, sotilaalliselle huoltovarmuudelle ja teolliselle yhteistyölle asetetut ehdot.
– Jos tarjous ei läpäise aiempia päätöksentekoalueita, sitä tarjoajaa ei oteta mukaan lopulliseen sotilaallisen suorituskyvyn arviointiin, Renko muistuttaa.
Suorituskyvyn arvioinnissa ehdokkaita verrataan ensi kertaa toisiinsa. Rengon mukaan kyseessä on kuukausia kestävä simuloitu sotapeli. Sen perusteella ehdokkaat pisteytetään ja Puolustusvoimat tekee hankintaesityksen puolustusministeriölle, joka esittelee sen valtioneuvoston päätettäväksi vuoden lopulla.
Koronan aiheuttamia viivästyksiä on saatu HX-hankkeessa kurottua kiinni, ja Kaikkosen mukaan näyttää siltä, että uusien koneiden alustava operatiivinen toimintakyky saavutetaan suunnitellusti vuonna 2027.
Hornetien seuraajaksi ovat ehdolla Eurofighter Typhoon, Dassault Rafale, Saab Gripen E/F, Lockheed Martin F-35A ja Boeing F/A-18 Super Hornet.