Puoluejohtajat yksimielisiä lisävelan tarpeesta turvallisuusuhan edessä – Saarikko Ylellä: "Hyvä taloudenpito on osa hyvää maanpuolustusta"
Suomi joutuu ottamaan lisää velkaa pystyäkseen vastaamaan Venäjän aggressiivisen hyökkäyssodan aiheuttamaan kasvaneeseen turvallisuusuhkaan.
Tämä kävi selkeästi ilmi neljän suurimman puolueen puheenjohtajien keskustelussa turvallisuusympäristön muutoksesta Ylen A-studiossa tiistaina.
Valtiovarainministeri Annika Saarikon (kesk.) mukaan äkillisesti muuttunut turvallisuustilanne aiheuttaa tarpeen myös politiikan asialistan nopealle päivittämiselle.
– Selvää on, että puolustusmäärärahoja tullaan korottamaan. Jo päätetyn ison hävittäjähankinnan lisäksi Puolustusvoimilla on sekä nopeita että keskipitkän tähtäimen lisälisätarpeita. Nyt tehdään arvioita siitä, miten isosta korotuksesta on kyse. Miljardeilla nouseva se varmasti tulee yhteensä olemaan, Saarikko arvioi.
Saarikon mukaan keskustelu puolustusmäärärahojen korotuksista tullaan käymään normaalin kehysmenettelyn yhteydessä.
– Vaikka pyyntöä ministeriöstä ei ole vielä edes esitetty, niin aihe nousee varmasti esiin. Pitää muistaa, että nyt ei puhuta pelkästään perinteisestä varautumisesta. Normaalisti vähemmälle huomiolle jäävät kybervaikuttaminen ja hybridiriskit ovat myös turvallisuusmenoja, hän muistuttaa.
Velanoton tarve ja määrä riippuu keskustajohtajan mukaan monista muuttuvista tekijöistä.
– Hyvä taloudenpito on osa hyvää maanpuolustusta. Inflaatio on vaarassa nousta entisestään, kriisin seurauksena ukrainalaisia rantautuu Suomeen, huoltovarmuudesta pitää huolehtia. Myös valtionyhtiöt, kuten etunenässä Finnair, ovat joutumassa vaikeuksiin, Saarikko luetteli.
Pääministeri Sanna Marin (sd.) piti lisävelkaa niinikään välttämättömänä seurauksena akuutista tilannekuvan muutoksesta.
– Riippuvuus venäläisestä energiasta pitää katkaista niin pian kuin mahdollista. Saksan irtautuminen Nordstream-kaasuputkesta on tästä hyvä esimerkki. Omaan energiantuotantoon tarvitaan nopeita investointeja, joita on onneksi jo tehty. Toki pitää huolehtia, ettei näiden seurauksena leikata enää esimerkiksi koulutuksesta. Nuoret ovat kärsineet näistä kriiseistä jo tarpeeksi, Marin huomautti.
Jopa velanottoon yleensä nuivasti suhtautuvan kokoomuksen puhenjohtaja Petteri Orpo oli valmis pönkittämään turvallisuutta velkarahalla.
– On selvää, että hallitus valmistelee lisätalousarvion. Tilanne on niin vaikea, että käytössä ei ole muita vaihtoehtoja kuin velka. Toki pitää huolehtia, että talous pyörii myös pakotteiden puristuksessa, Orpo totesi.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra väläytteli visiona jopa globalisaation murtumista kriisin pitkittyessä.
– Ongelmat etenevät maasta toiseen. Suomi joutuu kantamaan EU:n jäsenenä kantamaan taakkaa. Voi käydä niinkin, että kauppaa tehdään jatkossa vain liittolaisten kanssa, Purra arvioi.
Puheenjohtajat keskustelivat A-studiossa myös mahdollisuudesta irtautua jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta.
Riikka Purra korostaa suurimpana heikkoutena sitä, että kaikki ovat tilanteen kehittymisestä epävarmoja.
– Perussuomalaiset ovat koko ajan olleet sitä mieltä, että jalkaväkimiinoista luopuminen oli virhe, hän vakuutti.
Petteri Orpo huomautti presidentti Niinistön ottaneen puheessaan kantaa myös miinakysymykseen.
– Presidentin mielestä on hyvä, että miinoja olisi varastossa. Asiaa pitää kyllä vakavasti harkita. Kullanarvoinen lisä ne varmasti olisivat, Orpo mainitsee.
Hallituspuolueiden puheenjohtajat olivat miinakannoissaan hiukan varovaisempia.
Annika Saarikon mukaan kaikista asioista, jotka vahvistavat puolustuskykyämme, pitää toki käydä parlamentaarista keskustelua.
– Miinat korvaavaa uutta ja parempaa teknologiaa on hankittu satojen miljoonien edestä. Tämä on puolueiden yhdessä harkittava asia. Itse muodostan kantani vasta sen jälkeen, kun ensin haluan kuulla tarkan arvion”.
Pääministeri Marin muistutti miinakysymyksessä niinikään korvaavista hankinnoista.
– Keskustelua sopimuksesta irtautumisesta ei olla toistaiseksi käyty, hän totesi.
