Puolet nuorista äänestäjistä valitsee eduskuntavaaliehdokkaan vaalikoneiden perusteella – monet muut käyttävät koneita ajanvietteeksi tai kantojen varmistamiseen
Vaalikoneet ovat äänestäjille tärkeä tiedon lähde eduskuntavaaleissa. Erityisesti monet nuoret valitsevat ehdokkaansa koneiden perusteella.
Tiedot käyvät Tampereen yliopiston tutkimuksesta.
Puolet alle 25-vuotiaista äänestäjistä kertoi tutkimuksessa koneiden vaikuttaneen ratkaisevasti tai paljon eduskuntavaalien 2015 ehdokkaan valintaan.
Tutkimuksen mukaan vaalikoneilla on selvästi enemmän merkitystä eduskuntavaaleissa kuin presidentinvaalissa. Viime eduskuntavaaleissa vaalikoneet olivat nuorten tärkein tiedon lähde, mutta presidentinvaalissa 2018 ne sijoittuivat seitsemänneksi.
Puolet nuorista etsi viime presidentinvaalissa vaalikoneella sopivaa ehdokasta, kun kaikista konetta käyttäneistä näin teki kolmannes.
Useimmat käyttivät vaalikoneita muuhun kuin ensisijaisesti ehdokkaan löytämiseen, esimerkiksi ajanvietteeksi tai kantojen varmistamiseen.
Tutkimuksessa käytettiin kuuden median vaalikoneita presidentinvaaleissa. Helsingin Sanomat ja Ilta-Sanomat julkaisivat vaalikoneensa marraskuun lopussa, kaksi kuukautta ennen vaaleja. Ylen, MTV:n, Uutissuomalaisen ja Iltalehden koneet aukesivat joulukuussa.
Koneissa oli yhteensä 155 väitettä ehdokkaiden ja kansalaisten mielipiteiden yhteensopivuuden testaamiseksi.
Helsingin Sanomien ja Iltalehden koneissa korostuivat arvokysymykset, kun muissa vaalikoneissa kysymyksistä valtaosa käsitteli presidentin päätösvaltaan kuuluvia asioita, kuten ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa sekä presidentin valtaoikeuksia ja vaikuttajaroolia.
Sauli Niinistön saama julkisuus oli vaalikoneista kertoneessa journalismissa ylivertaista – mitattiinpa näkyvyyttä otsikoinnista, tekstimaininnoista, valokuvista tai sitaateista. Niinistön ja muiden ehdokkaiden väliin jäi selkeä ero.
Niinistö mainittiin joka neljännen (24 %) vaalikonejutun otsikossa tai ingressissä.
Muut presidenttikandidaatit jakautuivat kahteen kastiin: Laura Huhtasaari (16 %), Matti Vanhanen (14 %) ja Paavo Väyrynen (11 %) saivat otsikkonäkyvyyttä huomattavasti enemmän kuin Merja Kyllönen (5 %), Nils Torvalds (4 %), Tuula Haatainen (4 %) ja Pekka Haavisto (4 %).
Vaalikoneita hyödynnetään myös esimerkiksi henkilöjuttuihin ja vaalitentteihin valmistautumisessa. Tutkimuksessa haastatellut toimittajat myönsivät, että vaalikoneista olisi voinut ammentaa enemmänkin journalismia kuin mitä presidentinvaalin yhteydessä tehtiin.
Toimittajat arvelivat vertailevansa jatkossa aiempaa systemaattisemmin ehdokkaiden koneissa esittämien kantojen vastaavuutta tehtyihin päätöksiin ja aiemmissa vaalikoneissa ilmaistuihin mielipiteisiin.
Tampereen yliopistossa tekeillä oleva Vaalikoneet 2020 -tutkimus selvittää suomalaisten vaalikoneiden käyttöä ja merkitystä sekä vaalikoneisiin liittyvää journalismia.
Tutkimus vertailee vaalikoneita ja niiden käyttöä vuoden 2018 presidentinvaalissa ja kevään 2019 eduskuntavaaleissa. Presidentinvaalien havainnot perustuvat Kantar TNS:n internetissä 2.2.–7.2.2018 tekemään kyselyyn, johon vastasi yhteensä 1007 18–70-vuotiasta äänioikeutettua. Tutkimuksen rahoittaa Helsingin Sanomain Säätiö.