Punkkikausi on jo hyvässä vauhdissa – toimi näin, jos löydät iholta punkin
Ulkoilijat ovat kohdanneet tänä vuonna puutiaisia, eli punkkeja, jo yli 13 000 kertaa Suomen luonnossa, selviää Turun yliopiston ja Pfizerin ylläpitämästä Punkkilive-sovelluksesta.
Lukumäärä kertoo siitä, että punkkikausi on lähtenyt toden teolla käyntiin jo jonkin aikaa sitten, toteaa Turun yliopiston biodiversiteettiyksikön professori Ilari Sääksjärvi. Havaintojen lukumäärää hän ei kuitenkaan pidä ajankohtaan nähden tavanomaista suurempana.
– Lämpötilat kohosivat aika korkeiksi tuossa jo muutama viikko takaperin, se tietysti aktivoi puutiaisia. Lisääntyvä havaintomäärä kertoo myös siitä, että ihmisiä liikkuu taas luonnossa talven jälkeen. Tulee niitä puutiaisten ja ihmisten välisiä kohtaamisia enemmän, Sääksjärvi sanoo.
Viime vuosina puutiaisilla ja taigapunkeilla on mennyt Sääksjärven mukaan vahvasti. Tämä enteilisi, että luvassa on jälleen punkkien täyteinen kesä.
Eri alueiden välillä on kuitenkin vaihtelua. Punkit viihtyvät parhaiten kosteassa ja lämpimässä ympäristössä. Kuivilla alueilla niitä esiintyy vähemmän.
Punkkeja ei esiinny vain saaristoissa tai kosteissa metsissä. Myös kaupungeissa on hyvin mahdollista törmätä näihin pieniin purijoihin.
– Ihmiset yleensä ajattelevat, että kaupungit olisivat jollain tavalla puutiaisvapaita alueita, niin valitettavasti niin ei ole.
– Puutiaisiin on mahdollista törmätä puistoissa ja se kannattaa pitää mielessä. Varsinkin, jos vappuna on vähän lämpimämpi keli.
Selkeimpiä punkkikohtaamisien vaaranpaikkoja ovat kuitenkin edelleen tiheät metsät, joissa on esimerkiksi paljon mustikanvarpuja.
– Sellaiset paikat, joissa kosteus säilyy, ovat puutiaisten kannalta parhaita paikkoja, Sääksjärvi sanoo.
Puutiaisten sekä taigapunkkien reviirit ovat laajentuneet huomattavasti Suomessa. Punkkihavaintoja tehdään enemmän ja enemmän yhä pohjoisemmassa.
Jo nyt on tehty valtava määrä punkkihavaintoja Oulun korkeudella, mutta kevään ja kesän edetessä havaintoja alkaa Sääksjärven mukaan tulla paljon myös Rovaniemen suunnalta.
Puutiaisten pohjoinen levinneisyysraja on viime vuosikymmenien aikana siirtynyt pohjoisemmaksi sadoilla kilometreillä. Syy tähän on selvä.
– Kun ilmasto lämpenee, niin olosuhteet tulevat puutiaisille koko ajan paremmiksi. Ehkä tämä puutiaisten runsastuminen, kantojen voimistuminen ja levinneisyysalueiden muutokset kertovat selkeästi ihmisille, että ympäristössä tapahtuu muutoksia. Ja kaikki niiden muutosten seuraukset eivät ole meille mukavia.
Jos iholta löytyy punkki, kannattaa se napata oitis pois. Paras tapa on käyttää punkkien poistoon tarkoitettuja pihtejä, joita löytää esimerkiksi apteekista. Tärkeintä on, että punkki lähtee iholta kokonaan, eikä ihon alle jää vaikkapa sen suuosia.
Ihoalueelle jää todennäköisesti aina pieni tulehdus. Huolia kannattaa vasta, jos iholle jäänyt punoitus alkaa levitä.
Punkkien kantamat kuuluisimmat taudit ovat borrelioosi ja puutiaisaivotulehdus, eli TBE. Näistä borrelioosi on yleisempi, sitä kantaa jopa 40 prosenttia aikuisista puutiaisista.
– Se ei tarkoita sitä, että tauti välttämättä siirtyisi. Elimistöhän myös puolustautuu, eli välttämättä tartuntaa ei puremasta saa, Sääksjärvi huomauttaa.
Puutiaisaivokuumeen riski on huomattavasti pienempi ja tautia esiintyy paikallisemmin. Sitä vastaan on kehitetty rokote, jonka Sääksjärvi kehottaa hankkimaan, jos tietää liikkuvansa alueella, jossa TBE:tä kantavia punkkeja on todettu.
Sääksjärven mukaan luonnossa liikkumista ei kannata liikaa punkkien vuoksi pelätä. Luonnossa liikkuessa niihin törmää jossain vaiheessa väkisinkin.
– Luonnossa liikkumisen terveyshyödyt ovat monta kertaa suuremmat kuin riski saada puutiaisvälitteinen tauti. Tärkein tarkastus on punkkitarkastus. Se on vahva suojautumiskeino, kun sen muistaa tehdä luonnossa liikkumisen jälkeen.