Puhemies Risikko: Eduskunnassa aloitettu toimet epäasiallisen käytöksen estämiseksi syksyllä julkistetun tasa-arvokyselyn perusteella

Eduskunnassa on aloitettu toimet epäasiallisen käytöksen ja häirinnän estämiseksi, kertoo puhemies Paula Risikko (kok) tiedotteessa. Asiaa koskeva ohje hyväksyttiin kansliatoimikunnassa viime viikolla. 

– Ohje on tarkoitus käydä läpi tällä viikolla eduskuntaryhmissä, ja työsuojelulautakunta seuraa tilannetta aktiivisesti, Risikko sanoo. Toimet aloitettiin alkusyksyllä julkistetun tasa-arvokyselyn perusteella.

STT UUTISOI tänään kansanedustajille tekemästään kyselystä, johon vastasi 65 edustajaa. Heistä 18 kertoi tulleensa kiusatuksi ja 24 havainneensa kiusaamista. Kiusatuista 13 oli naisia ja neljä miehiä.

Ilkeyksiä, jopa henkilökohtaisuuksia julkisessa keskustelussa. Valheellisten tietojen levittämistä sosiaalisessa mediassa. Nimittelyä, rasismia ja aliarviointia iän takia.  Muun muassa näin kuvaavat STT:n kyselyyn vastanneet kansanedustajat työpaikkakiusaamista eduskunnassa.

USEILLA edustajilla ole monenkaan kauden jälkeen muuta kuin hyvää sanottavaa työyhteisöstään ja eduskunnan ilmapiiristä. Jotkut myös kokivat, ettei kiusaaminen ole todellinen ongelma. He epäilivät osan vain loukkaantuvan kritiikistä.

Päin naamaa tulevaa ilkeilyä ja nimittelyä kertoi kohdanneensa yhteensä kuusi edustajaa.

– Sote-uudistus kiristää tunnelmia ja valiokunnassa riitelee muutkin kuin asiat. Rumasti sanotaan puolin ja toisin, siis oppositio-hallitus. On käsketty vaihtaa työpaikkaa ja niin edelleen, sanoi yksi vastaaja.

– Erään puolueen kansanedustajien ja ryhmäkanslian henkilöiden taholta hymähtelyä, vähättelyä, naureskelua ja tervehtimättä jättämistä.

VIHREIDEN kansanedustaja Ozan Yanar sanoo kohdanneensa nimittelyä eduskunnassa. Hän kertoo välihuudelleensa syyskuussa istuntosalissa, minkä jälkeen toinen kansanedustaja kurottautui häntä kohden ja kutsui useamman kerran ”pikkupojaksi”.

– Vastasin siihen, että et ole tosissasi, lähdet pojittelulinjalle? Koen naurettavana, että kun omat argumentit loppuvat, sitten yritetään katsoa alaspäin iän perusteella, Yanar kertoo.

Tämän lisäksi Yanar kertoo kohdanneensa räikeän avointa rasismia kerran eduskunnassa.

SDP:n Joona Räsänen kertoo panneensa alkukaudella merkille joidenkin edustajien suhtautumisen nuorempiin kansanedustajiin.

– Joissain keskusteluissa huomasin, että katsotaan vähän niin, että mitäköhän nuo nuoret tietävät asioista. Tietyn tyyppistä aliarviointia.

USEINMITEN kiusaaminen oli vastaajien mukaan huhujen tai valheellisten tietojen levittämistä. Sosiaalisen median ja erityisesti Twitterin mainitsi moni.

Kiusaaja on tavallisesti toinen kansanedustaja, useammin toisesta kuin omasta puolueesta. Vastaajista 15 kertoi kiusaajaksi toisen puolueen edustajan ja viisi oman puolueen edustajan.

Kuusi vastaajaa kertoi kiusaajansa olleen muu kuin kansanedustaja, esimerkiksi eduskunnan hallintohenkilökunnan jäsen. Yksi vastaaja kertoi kiusanneensa itse.

KAKSI VUOTTA sitten perussuomalaisista SDP:hen siirtynyt Maria Tolppanen ja viime vuonna perussuomalaiset kokoomukseen vaihtanut Veera Ruoho ovat saaneet osakseen ilkeilyä ja tekemistensä vääristelyä etenkin sosiaalisessa mediassa.

– Esimerkiksi Twitterissä olen loikkari, luuseri ja petturi, kertoo Tolppanen.

Hänen mukaansa kiusaajat ovat perussuomalaisia.

– Heti silloin, kun loikka oli tapahtunut, suuhuni laitettiin iltapäivälehdissä sanoja, joita sitten Suomen Kuvalehdessä oioin. Se, että ylipäätään tämän tasoisessa työpaikassa alennutaan tuommoiseen, kertoo tekijöistä enemmän kuin kohteesta.

VEERA RUOHO kertoo saaneensa some-ryöpytyksen lisäksi vihamielistä sähköpostia ja suoranaista kiusaamista osakseen välittömästi, kun hän patistelun jälkeen oli lähtenyt perussuomalaisten ryhmästä, mutta kuului vielä puolueeseen. Se jatkui, kun hän siirtyi kokoomukseen.

– Sanottiin esimerkiksi, että tulen tekemään kaikkeni, ettet tule uudelleen valituksi. Luvattiin oikein kampanjoida sen puolesta, Ruoho sanoo.

– Viestittely jatkui koko kesän ja syksyyn asti rauhoittuen, kunnes Hakkarais-keissi alkoi. Sen jälkeen yksittäisiä piikkejä on tullut aina kun on uutisoitu oikeusprosessin etenemisestä ja myös perussuomalaisten omien asiaan liittyvien julkitulojen jälkeen.

LEENA MERI puolestaan kokee, että häneen kohdistuva ilkeily liittyy hänen puolueeseensa, perussuomalaisiin. Hän kertoo esimerkiksi olleensa tiedotustilaisuudessa, jossa toisen puolueen kansanedustaja keskeytti hänet, minkä jälkeen muut osallistujat alkoivat nauraa.

Meri koki tilanteen julkisena nöyryyttämisenä. Hän sanoo kohdanneensa naureskelua ja vähättelyä myös istuntosalissa esittäessään kysymyksiä.

KYSELY lähetettiin kaikille 200 kansanedustajalle lokakuun alussa. Siihen vastasi viikon aikana yhteensä 65 edustajaa. Tämän lisäksi STT haastatteli edustajia puhelimessa.