Professori: Kaikkonen teki oikean valinnan
Tuore puoluejohtaja Antti Kaikkonen haluaa keskustasta vahvemman palkansaajien puolueen. Tampereen yliopiston valtio-opin professori Ilkka Ruostetsaari pitää linjaa puolueelle viisaana.
Keskustan retoriikka on viime vuosina korostanut vahvasti yrittäjien ja työnantajien asiaa, hän muistuttaa.
– Yrittäjien sieluista käydään jo kovaa kilpailua. Kokoomus vetoaa isompiin yrityksiin ja perussuomalaiset pienempiin yrityksiin, mutta mikä on se keskustan linja?
– Mitä tarjottavaa keskustalla on tämän maan palkansaajille ja yleisemminkin keskiluokalle – siinä on mielestäni kyllä kirkastamisen paikkaa edelleenkin, professori sanoo.
Kaikkonen totesi Jyväskylän puoluekokouksessa pitämässään linjapuheessa, että keskusta on lujasti pienyrittäjän asialla, mutta ”se ei kuitenkaan saa millään tavalla estää olemasta tavallisen, ahkeran ja perheensä elättävän palkansaajan puolue”.
– Työelämäasioissa roolin ottaminen on tavallisen suomalaisen asialla olemista ja siksi keskustan asialistalle sopiva teema, johon ay-liikkeellä tai vasemmistolla ei ole yksinoikeutta, Kaikkonen sanoi.
Yleinen tunnettuus on Kaikkosen etu uutena puheenjohtajana, professori näkee.
– Tänä päivänä politiikka on henkilöitynyt, ja suuresta tuntemattomuudesta on vaikea nousta poliittiseksi johtajaksi. Turvallisuuspolitiikka on nyt vahvasti politiikan agendalla ja Kaikkosen toimintaa puolustusministerinä pidettiin ansiokkaana, joten kyllä hänellä näyttöjä on, Ruostetsaari sanoo.
Hän ei silti odota, että Kaikkosen valinta itsessään toisi kovin uutta tai yllättävää keskustan tilanteeseen.
– Kaikkosta voidaan pitää hyvin vakaana keskilinjan keskustalaisena, että siinä mielessä en odota isompia muutoksia.
Ruostetsaari kuitenkin näkee, että muutos on mahdollisuus puolueen uudenlaiseen profiloitumiseen.
– Uusi tilanne antaa keskustalle mahdollisuuden profiloitua porvariblokin ja vasemmistoblokin välisellä alueella ja toimia jopa vaa’ankieliasemassa seuraavissa hallitusneuvotteluissa, hän sanoo.
Kaikkonen korostikin Jyväskylän puoluekokouksessa pitämässään linjapuheessa, että keskusta aikoo haastaa maan jakautumisen kahteen blokkiin.
Ruostetsaari ei usko, että blokkipolitiikasta päästään pian eroon. Eurovaaleissakin äänestäjät liikkuivat lähinnä blokkien sisällä.
– Keskustan pitäisi kyetä tarjoamaan kolmas vaihtoehto näiden blokkien väliin. Eduskuntakeskusteluissa tulisi haastaa istuvaa hallitusta ja samalla ottaa kantaa myös muun opposition politiikkaan.
Ruostetsaaren mielestä keskustan poliittisen linjan kirkastaminen olisi puolueelle nyt erityisen tärkeää, jos kannatusta halutaan nostaa. Hän toteaa, että keskustan ongelmista syytetään yleensä puolueen taivalta Sanna Marinin (sd.) hallituksessa, mutta jo Juha Sipilän (kesk.) hallitus sai eduskuntavaaleissa kansalta synkän tuomion.
Eurovaalit oli jonkinlainen torjuntavoitto keskustalle, sillä pahempaa luultavasti pelättiin, professori sanoo 11,8 prosentin kannatuksesta.
– Se voi antaa vähän uskoa ensi vuoden kunta- ja aluevaaleja ajatellen, nehän ovat keskustan ominta politiikka-aluetta. Kun se oma vaihtoehto kyetään kirkastamaan, niin siinä on mahdollisuuksia parantaa asemia.
Ruostetsaaren mielestä monet suomalaiset eivät oikein hahmota, mitä asioita keskusta ajaa.
– Sanoisin, että tämä on se tilanne – ja etenkin nuoremmissa ikäluokissa keskustan kannatus on varsin matalaa. Siihen liittyvät ilmastopolitiikka ja metsiensuojelukysymykset, joissa keskusta mielletään helposti taantumukselliseksi.
Kyllä tässä Riikka Purran sakset nyt tylsyivät.
Professori Ilkka Ruostetsaari
Eurovaaleissa keskusta oli reilut neljä prosenttiyksikköä suositumpi kuin perussuomalaiset. Voisiko keskusta mennä pian myös kannatusmittauksissa perussuomalaisten ohi?
– Sitä on vaikea sanoa, toteaa Ruostetsaari.
– Uskon kuitenkin, että eurovaalituloksella oli vaikutusta hallituspolitiikkaan ja kyllä tässä (valtiovarainministeri) Riikka Purran (ps.) sakset nyt tylsyivät.
Ruostetsaaren mukaan perussuomalaiset joutuvat nyt miettimään uudelleen, mitä heidän kannattajakuntansa ajattelee.
– Julkisen talouden pelastaminen jää niin ylätason tavoitteeksi, että moni perussuomalainen kaipaa vähän konkreettisempia tavoitteita. Vähitellen aletaan myös nähdä, miten säästö- ja leikkauspolitiikka alkaa vaikuttaa.