Presidentti Niinistö Ylellä: Kaksoiskansalaisuuksissa pitäisi siirtyä vastavuoroisuuteen
Presidentti Sauli Niinistö sanoo sunnuntaina Yleisradion kyselytunnilla, että Suomen tulisi kaksoiskansalaisuuksien myöntämisessä siirtyä vastavuoroisuuteen. Se tarkoittaisi sitä, että Suomi myöntäisi kaksoiskansalaisuuksia vain niistä maista tuleville, joiden maissa myönnetään Suomesta sinne tulleille kaksoiskansalaisuus.
Presidentti sanoi olleensa tätä mieltä jo vuonna 2013. Linjaus koskisi vain uusia kaksoiskansalaisuuksia, Niinistö korosti lähetyksessä, jossa hän vastasi kansalaisten lähettämiin kysymyksiin.
– Tietenkään en silloin suinkaan ajatellut, että se olisi jotenkin taannehtivaa niin että ne, jotka jo ovat saaneet kaksoiskansalaisuuden, sen menettäisivät. Kansalaisuutta ja sen menettämistä on pidetty kansainvälisessä oikeudessa ja Suomenkin oikeusjärjestyksessä aika pyhänä asiana.
Kaksoiskansalaisuuksien kohdalla keskusteluun on noussut etenkin Venäjä, joka ei niitä myönnä.
Niinistö otti kantaa myös itärajan sulkemiseen ja sanoi tukevansa hallituksen tekemiä päätöksiä rajan sulkemisesta.
– Tulen tukemaan jatkossakin sitä ajattelua, kuten sanoin jo alkusyksystä, että Suomen tulee huolehtia turvallisuudestaan.
Niinistö kiinnitti huomiota siihen, että rajan yli tulleet turvapaikanhakijat tietävät kaikki olevansa pelinappuloita, jotka tietävät tulevansa Suomeen vastoin Suomen tahtoa. Joillakin heistä saattaa lisäksi olla kiitollisuudenvelkaa, Niinistö huomautti, viitaten suojelupoliisin esittämiin epäilyihin.
Kansalaisten kysymyksissä käsiteltiin laajasti turvallisuuspoliittisia aiheita, kuten Ukrainan sotaa, Natoa ja Lähi-idän tilannetta. Suomenlahden rannikolla tapahtuneesta drooni-iskusta Novatekin maakaasuterminaaliin Niinistö totesi, ettei näe iskusta syntyvän Suomelle erityistä uhkaa.
– Sikäli kuin nämä droonihavainnot nyt pitävät paikkaansa, onhan niitä ollut pitkälläkin ja syvälläkin Venäjällä. Se vain kertoo siitä, että nykyaikainen sodankäynti on muuttunut kovasti. Ja toisaalta siitä, että Ukraina iskee takaisin.
Niinistö ei nähnyt iskussa myöskään uhkaa siitä, että Suomi tulisi vedetyksi mukaan sotaan.
Hän ei myöskään pitänyt uhkaa Venäjän ja Naton välisestä sodasta aiempaa suurempana, vaikka Naton suuri Steadfast Defender -harjoitus on kirvoittanut Venäjältä syytöksiä provokaatiosta.
Presidentin mukaan uhkakuvista huolimatta nähtävissä ei ole merkkejä siitä, että länsimaat olisivat hylkäämässä Ukrainan tai väsymässä Ukrainan tukemiseen. Ongelmana on pikemminkin se, että Euroopassa pitäisi panna sotamateriaalin ja ammusten tuotanto kuntoon, jotta sillä olisi kyky tukea Ukrainaa riittävästi.
Niinistö rauhoitteli pelkoja siitä, mitä Ukrainalle seuraisi Donald Trumpin paluusta Yhdysvaltojen presidentiksi. Euroopan pitää joka tapauksessa osoittaa Yhdysvalloille, että se kykenee ottamaan omaa vastuutaan. Trumpin puheet olivat suuria, mutta teot usein liki päinvastaisia, Niinistö muistutti.
– Silloin pelättiin, että hän jättää Euroopan oman onnensa nojaan ja lähtee Natosta. Ja hän puhuikin vähän uhkailevasti, mutta tosiasia on se, että Nato vahvistui Euroopassa. Yhdysvaltojen osallistuminen Natoon vahvistui hänen aikanaan. Joten ei kannata lyödä kirjan kansia kiinni ennen kuin se aukeaa.
Niinistö lisäsi, että ei ole Euroopan asia valita Yhdysvaltojen presidenttiä.
– Jos me nyt alamme voimakkaasti arvostella ehdokasta, voi olla, että hän ei unohda sitä. Ihmiset ovat ihmisiä.
Niinistö kertoi, että tapaamistaan maailman johtajista hän koki tutustuneensa Trumpiin hyvin nopeasti ja oppineensa myös ymmärtämään tätä. Sama koskee myös nykyistä Yhdysvaltojen presidentti Joe Bidenia sekä Kiinan johtajaa Xi Jinpingiä.
Kaikkein hämmentävin tapaaminen oli sitä vastoin Iranin uskonnollinen johtaja Ali Khamenei.
– Häneen en saanut minkäänlaista, sanoisiko, inhimillis-yksilöllistä kosketusta. Ja se on melkoinen poikkeus, Niinistö kertoi.
Sunnuntain kyselytunti Ylen lähetyksessä oli Niinistön kolmastoista ja samalla viimeinen. Viran jättämisen jälkeinen aika näyttää nyt melko vapaalta.
– Kalenteri on aivan tyhjä ja sikäli kuin minusta riippuu, pysyykin.
Muistelmien kirjoittamista Niinistö ei luvannut aloittaa.
– Olen ajatellut sellaista elämää, jossa aamulla herätessä jää miettimään, että mitäs mukavaa tänään tekisi. Se on hyvä periaate.