Presidentti Niinistö Ruotsin Nato-jäsenyydestä: Nyt on vaikea löytää päiväystä, jolloin ratifioinnit olisivat hoidossa

Presidentti Sauli Niinistö kertoo, että Ruotsin Nato-ratifioinnista on käyty tänään pidemmälle meneviä keskusteluja. Hänen mukaansa on ollut vaikea löytää tarkkaa päiväystä, jolloin ratifioinnit olisivat hoidossa.

Niinistö kuitenkin huomautti, että edistystä on kuultu tapahtuvan ja sitä vilautti myös Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan.

Niinistö sanoo, että ratifioinnit vaativat parlamentin käsittelyn sekä Turkissa että Unkarissa. Niinistö kertoi myös ehtineensä keskustella asiasta Viktor Orbanin kanssa.

– Unkarin pääministerin kanssa ennätin sen verran kysellä, että vieläkö ennätätte. Kyllä hän sitä mieltä oli, että viimeiseksi eivät jää.

Niinistö huomauttaa, että jossain vaiheessa Unkarissa kuultiin sellainen ilmoitus, että parlamentti olisi lomilla.

Turkin presidentti Erdogan kertoi aiemmin Naton huippukokouksen aattona, että hän aikoo viedä Ruotsin jäsenyyden ratifioitavaksi Turkin parlamenttiin.

Naton avoimiin oviin liittyy myös toinen kokouksen kuumista kysymyksistä. Kyse oli siitä, minkälaisen kirjauksen Nato-maat saavat sorvattua Ukrainasta.

Jo ennen kuin linjaus oli julkaistu, Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi syytti Natoa heikkoudesta ja katsoi liian heikon kirjauksen kannustavan Venäjää jatkamaan terroriaan.

Niinistö katsoi kuitenkin Zelenskyin kuulemisen perusteella, että tämä varmasti ymmärtää tilanteen. Zelenskyi oli silti vielä juuri hyväksytyn Nato-Ukraina-neuvoston ensimmäisessä kokouksessa sanonut, että kutsu Naton jäseneksi olisi ollut hyvä saada.

Saman viestin Zelenskyi ehti välittää maailmalle jo ennen kokousta hänen ja Naton pääsihteerin Jens Stoltenbergin yhteisessä tiedotustilaisuudessa.

Naton huippukokouksen aikana G7-maat antoivat Ukrainalle oman sitoumuksensa, jota Niinistö myös kommentoi. Hänen käsityksensä mukaan on tarkoituksena auttaa Ukrainaa mahdollisimman paljon aseellisesti sodan aikana ja pyrkiä kaikin tavoin turvaamaan aikanaan rauhaa esimerkiksi kasvattamalla pelotetta.

G7 maat tarkoittaa Italiaa, Japania, Ranskaa, Saksaa, Britanniaa, Kanadaa ja Yhdysvaltoja.

Nato-kokouksen onnistumisen kannalta keskeistä oli myös se, että alueelliset puolustussuunnitelmat saatiin maaliin. Tämä tarkoittaa konkreettisesti Naton pelotteen ja puolustuksen toteuttamista.

Esimerkiksi Baltian maat ovat tuoneet esille, että Ruotsin jäsenyys ja uusien alueellisten puolustussuunnitelmien hyväksyminen tarkoittaa yhä uskottavampaa puolustusta niille. Kyse on siitä, että esimerkiksi logistiikka ei ole enää Liettuan ja Puolan välisen kapean Suwalkin käytävän varassa.

Niinistö totesi, että myös Suomelle logistiikan ajatteleminen on tärkeää.

– Tietysti nyt täytyy ottaa tämä Ruotsin tilanne jossain määrin huomioon. Mutta erityisesti siinä tilanteessa, kun Ruotsista – niin kuin uskon – jäsen tulee, niin totta kai meillekin esimerkiksi logistiset ratkaisut ovat varsin tärkeitä.

Hän myös totesi, että näitä pystytään suunnittelemaan kuitenkin jo nyt vallitsevien sopimusten puitteissa.