Presidentti Niinistö huolissaan koronapandemian vaikutuksesta kansakunnan yhtenäisyyteen

Presidentti Sauli Niinistö on huolissaan suomalaisen yhteiskunnan yhtenäisyydestä, jonka hän pelkää heikentyvän koronapandemian aiheuttamien poikkeusolojen pitkittyessä.

Niinistö sanoi presidentti Juho Kusti Paasikiven 150-vuotisjuhlan päätapahtuman juhlapuheessa, että yhtenäisyydellä ja valmiudella tavoitella yhteisymmärrystä on myös turvallisuuspoliittisia ulottuvuuksia.

Hän kysyi, riittääkö Suomessa enää kykyä ja halua sovittaa yhteen erilaisia näkemyksiä. Yhteisten asioiden hoitaminen vaikeutuu, jos vain omat asiat ovat merkityksellisiä.

–  Sisäisesti ehyttä yhteiskuntaa on ulkopuolelta vaikea rikkoa. Jo valmiiksi hajanaisen kanssa ei tarvitse edes nähdä vaivaa, Niinistö varoitteli.

Niinistö kuvasi Paasikiveä syvästi historiaan perehtyneeksi ajattelijaksi, joka vaikutti lukuisissa Suomen historian käännekohdissa. Hän arvioi, että paasikiveläisen realistiselle ajattelulle on taas kysyntää, kun maailma elää suurten murrosten keskellä.

Päämäärä on pidettävä aina päällimmäisenä mielessä, kun maailma muuttuu ympärillä.

–  Silloin kun ympäristö on voimakkaassa liikkeessä, on myös meidän keinovalikoimamme voitava muuttua, jos oma etumme sitä vaatii. Vanhaan ei kannata ripustautua vain ripustautumisen vuoksi.

Paasikiven määrittämät päätehtävät eivät ole vuosien saatossa muuttuneet. Ensimmäisen ydin on itsenäisyys, toinen demokraattisen järjestelmän turvaaminen, Niinistö totesi.

Niinistö sanoi tunnistavansa tuttuja piirteitä Paasikiven vaiheista. Vaikka uusia toimijoita ja teknologioita on tullut lisää, on suurvaltapolitiikka ja maantiede yhä perustana.

–  Käsikirjoitus ja roolijako muuttuvat, mutta näyttämö pysyy, Niinistö kiteytti.

Itsenäisyyden turvaaminen on Paasikiven ajoista muuttunut siinä, että turvallisuuden ja hyvinvoinnin vahvistamisessa Euroopan unioni on tullut uudeksi välineeksi.

–  Olemme luovuttaneet päätösvaltaa unionille. Oletuksena kuitenkin on, että saamme vastineeksi enemmän kuin annamme.

Niinistön mukaan EU ei kuitenkaan täytä sitä potentiaalia, joka sillä on. Semanttinen kiistely jättää konkreettiset näytöt varjoonsa, presidentti moitti toistaen aiemminkin esittämänsä kritiikin.

–  Parempaan olisi pystyttävä. Myös Euroopalle itsenäisyys, autonomia, tarkoittaa kykyä vastata itse omasta turvallisuudestamme. Ei sitä, että haluaisimme ehdoin tahdoin toimia ilman muita. Toteutuessaan tällainen eurooppalainen itsenäisyys vahvistaisi myös Suomen itsenäisyyttä.

Suomi liittyi YK:n jäseneksi Paasikiven presidenttikauden viimeisenä vuonna ja on johdonmukaisesti pitänyt kiinni sääntöpohjaisesta kansainvälisestä järjestyksestä ja monenkeskisyydestä.

Niinistön mielestä tätäkin järjestelmää on syytä pohtia vakavasti, kun maailman voimasuhteet muuttuvat.

–  Olen kuitenkin alkanut viime aikoina kysyä, tiedämmekö jatkossa varmasti, millaista järjestystä ja järjestelmää kannatamme. Onko se järjestelmä enää hengeltään demokraattinen?

Niinistön mukaan esimerkiksi Saksan ja Ranskan pyrkimykset rakentaa allianssia monenkeskisyyden puolustamiseksi ja Yhdysvaltojen presidentiksi nousevalta Joe Bidenilta odotetut avaukset demokratioiden yhteistyön tiivistämiseksi ovat Suomen kannalta hyviä uutisia.

–  On silti varottava jakolinjojen vahvistamista. Globaalien haasteiden voimistuessa tarvitsemme yhä enemmän globaaleja vastauksia. Yhteisten asioiden hoitaminen ei onnistu ilman, että puhumme myös, ja aivan erityisesti, niiden kanssa, joiden kanssa olemme eniten eri mieltä, Niinistö pohti.