Presidentti Niinistö haluaa EU:lle vahvemman roolin turvallisuustoimijana – "Maailmasta on tullut yhä vaarallisempi paikka"
Euroopan unionilla tulisi olla vahvempi rooli turvallisuusyhteisönä, sanoo Berliinissä Saksassa vieraileva presidentti Sauli Niinistö. Humboldt-yliopistolla puhunut Niinistö varoitti, että maailmasta on tullut yhä vaarallisempi paikka, jossa voimaa arvostetaan kasvavissa määrin.
– Sisäisesti tarvitsemme Eurooppaa, joka suojelee kansalaisiaan. Ulkoisesti tarvitsemme Eurooppaa, joka suojelee etujaan, Niinistö sanoi.
Presidentti totesi, että suurin osa EU-maista takaa turvallisuutensa sotilasliitto Naton kautta ja Atlantin ylittävällä turvallisuusyhteistyöllä on edelleen elintärkeä rooli turvallisuuden kannalta.
– Suomi arvostaa hyvin paljon läheistä kumppanuuttaan Naton kanssa, Niinistö sanoi.
Niinistö kuitenkin kannustaa Euroopan unionia tekemään enemmän. Niinistö näkee, että unionista voisi tulla kokonaisvaltainen turvallisuustoimija, jonka työkalupakkiin voisi kuulua niin siviili- kuin sotilastehtäviä.
Niinistö toivoo myös, että Valko-Venäjän tapahtumien myötä EU:ssa käytäisiin avointa keskustelua siitä, miten pahantahtoisiin hybriditoimiin pystytään vastaamaan niin, että yhteisistä arvoista pidetään kiinni.
– Ilman sitä (keskustelua) me olemme yhä haavoittuvaisempia uusille hyökkäyksille. Sen sijaan, että sallisimme näiden kiilojen tulla väliimme, me tarvitsemme jämäkkää ja yhteistä eurooppalaista vastausta, Niinistö sanoi.
Puolustuksen kehittäminen on ajankohtainen teema EU:ssa.
Jäsenmaat ovat hiljattain käsitelleet ensimmäistä luonnosta strategisesta kompassista, jossa määritellään EU:n turvallisuus- ja puolustusyhteistyön suuntaa. Esillä on ollut muun muassa EU:n kykyjen vahvistaminen hybridiuhkiin vastaamiseksi.
Myös EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen on puhunut painokkaasti puolustuksen kehittämisen tarpeesta. Ensi vuonna on määrä järjestää puolustukseen keskittyvä EU-huippukokous, jossa EU-maiden johtajat pääsevät keskustelemaan lisää puolustuskysymyksistä.
EU:n turvallisuuden vahvistaminen on Niinistön mukaan ajankohtaista ulkoisen paineen vuoksi. Hän muistutti, että Venäjän läheisyys ja sotilaallinen mahti on aina otettava huomioon Euroopassa.
– Suomelle toimivan kahdenvälisen suhteen ylläpitäminen Venäjän kanssa on keskeistä, Niinistö sanoi.
Hänen mukaansa rakentava vuoropuhelu ei ole ristiriidassa sen kanssa, että samalla puolustaa jämäkästi omia etujaan ja periaatteitaan.
– Saman pitäisi olla mahdollista myös Euroopan unionille. Kieltäytyminen vuorovaikutuksesta Venäjän suuntaan ei tee EU:sta vahvempaa, vaan se ainoastaan saa sen näyttämään heikommalta ja merkityksettömämmältä.
EU:n ja Venäjän suhteet ovat olleet viime aikoina varsin viileät.
Eilen maanantaina Niinistö tapasi Saksan liittopresidentin Frank-Walter Steinmeierin.
Niinistö puhui myös Körber-säätiön tilaisuudessa Helsingin hengestä. Niinistö peräänkuulutti vuoropuhelua ja luottamuksen rakentamista kansainvälisissä suhteissa ja etenkin asevalvonnan alalla.
Helsingin hengellä viitataan ilmapiiriin, joka muodostui Helsingissä vuonna 1975 järjestetyssä Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökokouksessa. Niinistö on kuvannut, että Helsingin henki konkretisoitui eri näkökantojen edustajien valmiudessa käydä vuoropuhelua.
Presidentti Niinistön mukaan tarve yhteisille ratkaisuille on kohonnut, koska jännitteet ovat kiristymässä. Niinistö ei odota jännitteiden katoavan lähiaikoina.
– Päinvastoin, suurvaltojen väliset jakolinjat voivat yhtä hyvin vain vahvistua tulevina kuukausina ja vuosina. Sillä tulee olemaan epäsuotuisa vaikutuksensa meihin kaikkiin, Niinistö sanoi eilen.