Potilasturvalain tulisi olla voimassa alle kahden viikon sisällä – hallituspuolueet empivät vielä

Hoitajien työkiistan neuvotteluiden jumiutumisen vuoksi hallitus voi joutua puuttumaan tilanteeseen. Hoitajajärjestöt Tehy ja Super sekä työnantajapuolen KT ovat neuvotelleet työehtosopimuksesta keväästä lähtien.

Omien sanojensa mukaan ”neuvottelujen vauhdittamiseksi” hoitajajärjestöt ovat antaneet lakkovaroituksia viiteen eri kohteeseen teho-osastoille ja vanhusten kotihoitoon. Kohteisiin ei ole luvattu suojelutyötä eli työtä, jonka tekeminen työtaistelun aikana on välttämätöntä kansalaisten hengen tai terveyden vaarantumisen ehkäisemiseksi.

Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan työtaistelutoimien on arvioitu vaarantavan potilaiden ja asiakkaiden terveyden ja hengen. Tästä syystä perhe- ja peruspalveluministeri Aki Lindén (sd.) päätti perjantaina aloittaa potilasturvallisuuslain valmistelun.

–  Toivoin, ja toivon tietysti edelleen, että sovittelussa löytyisi ratkaisu työkiistaan. Mutta tässä roolissani joudun ottamaan vastuun ihmishengistä jälleen kerran, Lindén sanoi Helsingin Sanomille.

Laki oli esillä viimeksi huhtikuussa, jolloin sen valmistelu jäädytettiin hoitajien peruttua tuolloin uhanneen lakkonsa. Hoitajajärjestöt kutsuvat lakia pakkotyölaiksi, koska kokevat sen rajaavan työntekijöiden lakko-oikeutta.

–  Ei tämän maan sosiaali- ja terveyspalveluita voi pysyvästi pakkotyöllä pyörittää, Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen sanoi HS:lle perjantaina.

Rytkönen ei ollut viikonvaihteessa halukas kommentoimaan tilannetta STT:lle.

Keväisen lakiluonnoksen mukaan laki antaisi aluehallintovirastoille valtuudet määrätä hoitajia töihin sakon uhalla potilasturvallisuuden takaamiseksi. Määräys potilasturvatyöhön olisi määräaikainen ja kestäisi kerrallaan enintään yhden viikon. Se voitaisiin myös uusia.

Ministeriön mukaan keväällä valmisteltu esitys ei sellaisenaan vastaa tämänhetkiseen tilanteeseen, vaan vaatii ministeriöiden välistä jatkovalmistelua. Yksityiskohdat siitä, millaista lakia Lindén aikoo hallitukselle esittää, ovat siis vielä hämärän peitossa.

Lindénin esikunnasta ei viikonloppuna vastattu STT:n yhteydenottoon.

Mikäli lailla halutaan vaikuttaa käsillä olevien lakkojen mahdollisiin seurauksiin, on sen säätämisellä kiire. Työ- ja elinkeinoministeriö siirsi elokuun lopussa valtakunnansovittelijan pyynnöstä Kanta-Hämeen keskussairaalan teho-osastoon kohdistuvaa lakkoa kahdella viikolla.

Lakko voi alkaa aikaisintaan 16. syyskuuta. Laki mahdollistaa työnseisauksen siirron vain kerran. Turun yliopistollisen keskussairaalan teho-osaston ja Helsingin kaupungin eteläisen kotihoitoyksikön kertaalleen siirretyt lakot alkaisivat puolestaan syyskuun 20. päivänä.

Hoitajajärjestöt ovat kohdanneet kovaa arvostelua tehohoitoon kohdistuvan lakkoilun vuoksi. Järjestöt ovat viestineet, että potilasturvallisuus on jo nyt jatkuvasti vaarantunut henkilöstön alimitoituksen vuoksi.

Huhtikuussa Tehy käynnisti kampanjan, jossa liiton jäseniä kehotettiin ilmoittamaan potilasturvallisuuden vaarantumisesta alhaisella kynnyksellä. Reilun kuukauden aikana aluehallintovirastoihin lähetettiin yli 4  400 terveydenhuollon epäkohtailmoitusta. Merkittävä osa epäkohtailmoituksista koski henkilöstömitoitusta tai henkilöstörakennetta.

Keväisten lakkojen aikana joillakin työpaikoilla oli suojelutyön vuoksi järjestöjen mukaan jopa normaalia enemmän henkilöstöä. Hoitajat ovat suhtautuneet suojatyöhön nihkeästi myös siksi, että kevään lakkojen suojatyön osalta on edelleen joissakin paikoissa palkkoja maksamatta.

Työmarkkinaneuvottelut ovat tökkineet, koska hoitajat vaativat KT:lta muuta kunta-alaa korkeampia palkankorotuksia. Työriidan sovittelu jatkuu maanantaina.

STT tiedusteli hallituspuolueiden näkemyksiä potilasturvalain valmisteluun viikonloppuna. Selkeimmin asiaan otti kantaa keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Juha Pylväs, joka sanoi keskustan tukevan vastuuministeri Lindénin linjauksia ja esitystä.

–  Yhteiskunnan pitää huolehtia kaikissa tilanteissa, että hengen ja terveyden pelastamiseksi kaikki välttämätön hoito pystytään ihmisille antamaan, Pylväs sanoi STT:lle puhelimitse.

Hallituspuolueista esitys on hankala erityisesti vasemmistopuolueille, jotka tuskin haluavat suututtaa hoitajaliittoja etenkään vaalien lähestyessä.

Sosiaalidemokraattien eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman kuittasi tekstiviestitse ryhmän ottavan asiaan kantaa, kun hallituksen esitys ja perustelut ovat tiedossa. Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jussi Saramo viesti odottavansa vastuuministerin selvityksiä.

Vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja Atte Harjanne kertoi puhelimitse, ettei ryhmä ole vielä keskustellut uusimmasta käänteestä. Hän sanoi vihreiden suhtautuvan asiaan lähtökohtaisesti kriittisesti.

–  Katsotaan nyt, mitä sieltä STM:stä on tulossa. Ymmärrän sinänsä, että ministeri Lindén on omassa roolissaan puun ja kuoren välissä, Harjanne sanoi.

Harjanne kokee kysymyksen potilasturvallisuuslaista vaikeaksi, koska ongelman taustalla on hoiva-alan krooninen työvoimapula. Samalla hallituksen tulisi olla sotkeutumatta työmarkkinaneuvotteluihin.

–  Tietysti hoiva-alan kriisiin vastaaminen on myös laaja poliittinen kysymys ja hallituksella on siitä vastuu. Toivoisin, ettei tarvitsisi mennä lainsäädännön kautta, hän pohti.

Harjannetta huolettaa, miten kärjistyneessä tilanteessa tehdyt ratkaisut vaikuttavat tilanteeseen laajemmin.

–  On huoli, että jos kroonista ongelmaa ratkotaan tällaisilla keinoilla, kyllähän se lähettää ikävän signaalin, hän sanoi.

STT ei tavoittanut Suomen ruotsalaista kansanpuoluetta kommentteja varten.