Potilaan Lääkärilehti: Syöpärokotteiden tulevaisuus näyttää lupaavalta – nämä faktat tiedetään jo nyt
Husin syöpäkeskuksen tutkimusjohtajan, professori Peeter Karihtalan mukaan syöpärokotteiden tulevaisuus näyttää varovaisen lupaavalta.
– Edistystä tulee, kun uusia rokotteita opitaan yhdistämään immunologisiin, puolustusjärjestelmää muilla tavoin aktivoiviin lääkkeisiin, hän kommentoi Potilaan Lääkärilehdessä.
Syöpärokotteita on tutkittu jo vuosikymmenien ajan, mutta tulokset ovat toistaiseksi olleet vielä vähäisiä.
Pisimmällä kehityksessä ja jo laajassa käytössä ovat tutkijan mukaan syövän ehkäisyyn tarkoitetut rokotteet, kuten HPV-rokote.
Melanooma on yksi aktiivisimmista syöpärokotteiden kehityskohteista, mutta myös keuhkosyövässä ja lymfoomissa on useita isoja maailmanlaajuisia tutkimuksia menossa.
– Parin vuoden aikana niistä saataneen jo tuloksia, uskoo Peeter Karihtala.
Karihtalan mukaan vielä ei ole täyttä varmuutta, mitkä syöpätyypit olisivat parhaita syöpärokotteiden kohteita.
Syövän hoidossa käytettävien rokotteiden idea perustuu siihen, että syöpäsolujen pinnalla on jokin tietty tyypillinen antigeeni, jota vastaan elimistön immuunijärjestelmä opetetaan hyökkäämään rokotteen avulla.
Yksi kompastuskivi näiden rokotteiden kehittämisessä on ollut elimistön oman puolustusjärjestelmän vaillinaisuus. Uusilla immunologisilla syöpälääkkeillä voidaan huomattavasti tehostaa tätä elimistön omaa puolustusjärjestelmää.
– Tämän vuoksi hoidolliset syöpärokotteet ovat tekemässä vahvasti uutta tulemista, kun antigeenirokotteita yhdistetään immunologisiin hoitoihin. Antigeenirokotteita ei ole kuitenkaan syövän hoitoon kliinisessä käytössä vielä, sanoo Karihtala.
Syöpärokotteiden kehittämisessä voi olla apua myös koronarokotteen nopeasta kehittämisestä.
Rokotetutkimuskeskus Finvacin lääketieteellisen johtajan Mika Rämetin mukaan korona on edistänyt monta asiaa liittyen uusien rokotteiden kehittämiseen.
– Uskon, että tekniikan avulla voidaan kehittää syöpien yhdistelmähoitoja, joissa rokote on yksi osa hoitoa esimerkiksi leikkauksen ja sädehoidon lisäksi. Siitä voi tulla merkittävä lisä hyvään hoitotulokseen pääsyyn, sanoo Rämet.
Uuden mRNA-tekniikan avullakaan syöpärokotteiden kehittäminen ei ole helppoa, minkä vuoksi läpimurrotkaan eivät ole helppoja.
– Syöpäsolu pystyy naamioitumaan puolustussoluilta muokkaamalla ympäristöään immunologisessa mielessä kylmäksi, Rämet toteaa.
Yksilöllisten hoitomuotojen yhdisteleminen voi tutkimusten mukaan tulevaisuudessa auttaa luomaan tehokkaan hoitostrategian, jonka avulla syöpä voidaan aiempaa useammin eliminoida pysyvästi potilaan elimistöstä.