Politiikkaan ponnistanut viestintäspesialisti Eeva Kalli kertoo, miksi keskusta kompuroi – "silloin puolueesta tulee säntäilevä sätkynukke"

Politiikka

Eeva Kalli ei ole ehdolla keskustan puheenjohtajaksi tai varapuheenjohtajaksi syyskuun puoluekokouksessa.

– Suhtaudun aina vakavasti yhteydenottoihin, joissa kannustetaan asettumaan ehdolle. Olen kuitenkin tullut siihen tulokseen, ettei tässä vaiheessa ole minun aikani, ensimmäisen kauden kansanedustaja kertoo.

Kalli näkee, että eduskuntaryhmän varapuheenjohtajuus on motivoiva pesti. Satakuntalaisesta se on tällä hetkellä sopiva paikka paiskia töitä puolueen menestyksen eteen.

Keskusta on vaeltanut varjoissa sen verran pitkään, että hyvät neuvot ovat kalliit.

Hallitusyhteistyö hiertää, kannatus mataa ja puheenjohtaja menetti ministerisalkkunsa. Huolenaiheita siis piisaa.

Kalli arvioi, että huono itsetunto on jäytänyt keskustalaisia jo pitkään. Se vaikeuttaa poliittisen tilanteen kärsivällistä tulkintaa.

– Me ylireagoimme ulkopuolelta tulevaan arvosteluun. Silloin puolueesta tulee sätkynukke, joka säntäilee edestakaisin milloin minkin asian takia, entinen viestintätoimiston toimitusjohtaja ruotii.

Kalli kokee, että konkreettinen osoitus poukkoilusta on koko vaalikautta leimannut jahkailu siitä, onko keskustan paikka hallituksessa vai ei.

Hän muistuttaa, että poliittiset kilpailijat ja media nostavat tikun nokkaan kysymyksiä, joissa keskusta ei ole saanut tahtoaan läpi.

Keskustalaiset eivät kuitenkaan saisi Kallin mukaan jäädä rypemään epäonnistumisissaan, vaan heidän tulisi oppia iloitsemaan saavutuksistaan.

Kallin mukaan keskustassa lasi on liian usein nähty puoliksi tyhjänä, vaikka se olisi ollut puoliksi täynnä.

– Se on asennekysymys! Aina ei edes kannata ottaa selkävoittoa, sillä politiikka on kompromisseja, Kalli ravistelee.

– Jos jäämme odottamaan sellaista hallitusta, jossa kaikki päätökset tehdään vain oman tahtomme mukaan, saamme odottaa lopun ikäämme, kansanedustaja lisää.

Kun gallupkannatus laahaa, mailaa aletaan puristaa liian kovaa.

Kalli näkee, että keskustassa koviin aikoihin on reagoitu käpertymällä sisäänpäin, vaikka juuri silloin pitäisi avautua entistä enemmän ulospäin ja osoittaa viesti kaikille suomalaisille.

– Kun tulee paniikki, aletaan liian helposti keskittyä omaa porukkaa jakaviin asioihin.

Keskustaa uhkaa sekin, että politiikkaa aletaan tehdä kannatusmittauksia varten.

– Silloin pannaan kaikki likoon ja voitetaan Twitterissä juuri nyt kuumana käyvä vääntö, mutta ei osata katsoa pidemmälle ensi viikkoon tai tuleviin kuukausiin.

– Meidän pitäisi luottaa, että hyvä työ kantaa, Kalli vetoaa apilaväkeen.

Entä sitten puheenjohtaja Katri Kulmunin ministeriero?

Lipesikö ote salkusta liian helposti?

– Päätös oli ilman muuta yllättävä ja järkyttävä – mutta ymmärrän Kulmunia. Viestinnällisesti se on niin, ettei faktojen esitteleminen ja tapahtuneen selittäminen enää auta tietyssä pisteessä, kun ”juna on mennyt”. Oli todella surullista, että Kulmuni joutui luopumaan ministerisalkustaan, Kalli summaa alkukesän tapahtumia.

Viimeksi keskiviikkona keskusta ja pääministeripuolue SDP kiistelivät julkisuudessa aikataulusta, jolla hallituksen pitää tehdä työllisyyspäätöksiä.

Vihreiden puheenjohtaja, sisäministeri Maria Ohisalo puolestaan uhkaili kesäkuun lopulla hallituksen kaatamisella, jos ilmastotoimet eivät ole tarpeeksi kunnianhimoisia.

Hallitusyhteistyön turbulenssista huolimatta Kalli suhtautuu luottavaisesti ensi syksyyn.

– En ole naiivi, mutta uskon, että budjettiriihen vaikeissa neuvotteluissa päästään sopuun, Kalli sanoo ja kehuu Matti Vanhasen (kesk.) jämäkkää aloitusta valtiovarainministerinä.

– Hallituspuolueiden kannat eivät välttämättä ole niin kaukana toisistaan. Ei keskustakaan ole sitä mieltä, että syksyllä pitäisi alkaa välittömästi leikkaamaan menoja tai korottamaan rajusti veroja, Kalli muistuttaa.

Kallin mielestä keskustan vahvuus on siinä, että puolue taipuu yhteistyöhön sekä vasemmiston että oikeiston kanssa.

Hänestä koronaepidemia osoitti, etteivät maahanmuuton ja ilmastopolitiikan kaltaiset aiheet sittenkään pyörineet ihmisten mielissä, kun he menivät poikkeusaikana iltaisin nukkumaan.

Kalli näkee, että suomalaisten huolet liittyivät ennemmin esimerkiksi terveyteen ja toimeentuloon.

– Uskon, että näistä arjenläheisistä aiheista löytyy keskustan erottuva ja omaperäinen imago.