Politiikan vaikuttajat: Nato-selvitys ei anna aiheita nopeisiin suunnanmuutoksiin
Selvitys Suomen mahdollisen Nato-jäsenyyden vaikutuksista ei sellaisenaan anna aihetta nopeisiin suunnanmuutoksiin, arvioivat monet politiikan vaikuttajat.
Puolustusministeri Jussi Niinistö (ps.)
Pohdinta Suomen ja Ruotsin asemasta ja mahdollisista ratkaisuista on Nato-selvityksen tärkein anti. Jommankumman maan ratkaisu liittyä Natoon vaikuttaisi voimakkaasti myös toiseen maahan.
Erityisen vaikea tilanne ministerin mielestä syntyisi, jos Ruotsi päättäisi liittyä Natoon ilman Suomea.
Niinistö korostaa, että päätösvalta on pidettävä omissa käsissä eikä sitä voi sitoa Ruotsin ratkaisuihin. Hän huomauttaa myös, ettei selvitys ole hallituksen näkemys vaan neljän itsenäisesti toimineen asiantuntijan arvio.
– Kyse ei ole natottamisesta. Natoon joko liitytään tai ei liitytä, ja se on kansallinen poliittinen päätös.
SDP:n pj. Antti Rinne
Suomen on aina arvioitava ulko- ja turvallisuuspolitiikkaansa omista lähtökohdistaan.
– Se, että Ruotsi päättää hakea tai olla hakematta, sillä on toki vaikutusta Suomeen, mutta se ei ole ratkaiseva tai laukaiseva tekijä Suomen osalta.
Keskeinen havainto raportissa on Rinteen mukaan se, että jäsenyyden hakeminen tarkoittaisi Suomessa merkittävää käännekohtaa. Siihen pitäisi varautua todella pitkäkestoisilla poliittisilla ja diplomaattisilla prosesseilla.
– Pienen maan pitää kaikissa tilanteissa tosi tarkkaan harkita vaikutuksia.
Vihreiden pj. Ville Niinistö
Selvitys tukee Suomen nykylinjaa ja yhteistyön syventämistä Ruotsin ja EU:n kanssa. Hänen mielestään selvitys tuo esiin sen, että Natoon liittyminen voisi lyhyellä aikavälillä ennemmin lisätä epävakautta kuin turvallisuutta.
Niinistö sanoo, että Venäjä varmasti reagoisi mahdolliseen jäsenyyteen, mutta Suomen pitää tehdä päätöksensä itse.
– Venäjä reagoisi, se on selvä.
Vasemmistoliiton pj. Paavo Arhinmäki
Nato-selvityksen keskeinen anti on Ruotsin vahva esiin tuominen. Arhinmäki arvioi, että Suomessa on ryhdytty ajamaan Nato-jäsenyyttä Ruotsi keppihevosena.
Arhinmäki kertoo kannattavansa yhteistyötä Ruotsin kanssa. Sillä on hänen mukaansa kansan tuki takanaan toisin kuin Nato-jäsenyydellä.
– Lähtökohta on, että Suomi ja Ruotsi rauhoittavat Itämeren tilannetta sillä tavalla, etteivät ne ole sotilaallisesti liittoutuneita, ja kaikki voivat luottaa siihen, ettei Suomen ja Ruotsin satamia ja lentokenttiä käytetä muiden maiden sotilaallisen toiminnan asemapaikkoina.
Hän arvioi, että Venäjä reagoisi varmasti Suomen mahdolliseen Nato-jäsenyyteen, koska se ei halua, että Nato tuodaan kiinni sen maarajaan.
Entinen ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd.)
Tuomioja arvioi, ettei Nato-selvitys mullista yhtään mitään mihinkään suuntaan. Hänen mukaansa oli Natoon haluavien erityinen toive, että taas tehtäisiin uusi selvitys.
Hän ei pidä raportin antia yllättävänä. Tuomioja on vähän pettynyt, että selvityksestä puuttuu sekä ajallisesti että maantieteellisesti laajempi tarkastelukulma.
Kristillisdemokraattien pj. Sari Essayah
Suomen ja Ruotsin turvallisuuspoliittiset ratkaisut kytketään selvityksessä voimakkaasti yhteen. Suuria yllätyksiä selvitys ei hänen mukaansa sisällä, vaikka siinä puhutaan normaalia suomalaista turvallisuuspoliittista kielenkäyttöä suoremmin Venäjän tilanteesta ja poliittisesta muutoksesta.
Essayahin mukaan Suomen ja Ruotsin on tehtävä mahdolliset ratkaisunsa huolella harkiten ja niin, että maat pitävät toisensa ajan tasalla.
Puolustusvaliokunnan pj. Ilkka Kanerva (kok.)
Leimallisinta Nato-selvityksessä on Suomen ja Ruotsin välinen kohtalonyhteys. Kanervan mukaan selvitys tukee sitä, että tulevaisuutta pitää arvioida yhdessä Ruotsin kanssa. Jos Ruotsi päättäisi liittyä Natoon, Suomen kannattaisi mennä myös.
Kanervan mielestä selvitys itsessään oli neutraali Suomen Nato-jäsenyyden suhteen.