Pohjois-Suomen puolustamiseen osallistuminen on myös Ruotsin puolustusta, sanoo puolustusministeri Pål Jonson

Etuajassa tulleen kevään räntäsade ja harmaa nollakelin taivas ottivat vastaan Suomen, Ruotsin ja Norjan puolustusministerit Rovajärven harjoitus- ja ampuma-alueella maanantaina.

Antti Häkkänen (kok.), Pål Jonson ja Tore Sandvik olivat saapuneet tutustumaan Naton Cold Response 26 -suurharjoitukseen, josta merkittävä osa totutetaan juuri Rovajärvellä.

Suomeen saapuneista Nato-liittolaisista suuri osa, pari tuhatta sotilasta, on ruotsalaisia. Tätä selittää osin se, että Ruotsi on johtovaltio Pohjois-Suomen puolustuksen vahvistamiseksi tarkoitetuissa Naton eteentyönnetyissä maavoimajoukoissa.

Häkkäsen mukaan FLF Finland -nimellä kulkeva joukko on tarkoitus saada juridis-hallinnollisesti valmiiksi kevään aikana. Naton ensi kesän Ankaran-huippukokoukseen mennessä toimintavalmiina pitäisi myös olla FLF:n ruotsalainen taisteluryhmä, jonka varsinainen tukikohta on Bodenissa Ruotsissa.

Jonsonin mukaan osallistuminen Pohjois-Suomen puolustuksen suunniteluun ja toteutukseen liittolaismaassa on keskeinen osa myös Ruotsin omaa puolustusta.

– FLF Finlandiin osallistumiselle on laaja ja vahva tuki Ruotsissa, Jonson vakuutti.

Tiiviin Ruotsi-yhteistyön lisäksi Häkkänen sanoi olevansa tyytyväinen siihen, että Rovajärvelle harjoittelemaan ja olosuhteisiin tutustumaan oli saatu paikalle myös suurten FLF-osallistujamaiden eli Britannian, Italian ja Ranskan upseeristoa.

– He olivat kaikki täällä nyt sillä silmällä, että miten vaikka Ranskan ja Italian alppijoukot kykenisivät kehittämään toimintojaan ja kalustoaan vielä paremmin, että ne pelaavat myös suomalaisessa talvimaisemassa, Häkkänen sanoi.

Hänen mukaansa joukkojen kehittämiseen menee vielä aikaa sen jälkeen, kun monikansallista upseeristoa on saatu paikalle Rovaniemen FLF-esikuntaan, mutta on hyvä, että tutustumisen alkuun on päästy.

– Keski-Euroopan alppijoukot näkevät nyt tämän arktisen ympäristön, jossa ei ole vuoria, mutta erittäin paljon lunta ja puita ja sitten välissä suota ja järviä, Häkkänen kuvaili.

– Ja sitten on tietysti tuo naapuri, jota varten joudutaan varautumaan kaikkeen, ministeri jatkoi Venäjään viitaten.

Häkkäsen mukaan on myös erittäin merkittävää, että käynnissä olevassa Cold Response -harjoituksessa Suomessa harjoittelevia joukkoja johtaa uusi Mikkeliin perustettu Naton pohjoinen maavoimajohtoporras.

FLF-joukot eli Nato-kielellä eteentyönnetyt maavoimajoukot eivät ole normaalioloissa Suomessa pysyvästi vaan käyvät täällä harjoittelemassa yhdessä suomalaisten kanssa, kuten nyt Cold Responsessa.

Ruotsin lisäksi Suomen FLF-joukkoihin (Forward Land Forces Finland) ovat ilmoittaneet osallistuvansa myös Britannia, Italia, Ranska, Tanska, Norja ja Islanti.

Maavoimajoukko on osa Naton operatiivista suunnittelua. Turvallisuustilanteen muuttuessa FLF-joukkoa voidaan kasvattaa prikaatin vahvuiseksi.

Viikko sitten alkaneessa Norjan johtamassa Cold Response -harjoituksessa on mukana yhteensä 25 000 sotilasta yli kymmenestä Nato-maasta.

Suomessa Nato-harjoitukseen osallistuu 7 500 sotilasta, joista vajaa puolet on suomalaisia ja noin 4 000 on tullut paikalle muista liittolaismaista. Ruotsalaisten jälkeen suuri yksittäinen kansalaisuus ovat ranskalaiset, joita on tullut Suomeen pataljoonan verran