Pohjois-Pohjanmaan keskusta linjasi tulevaisuusohjelman tavoitteet vuodelle 2030 – "Puolen miljoonan onnellisen ihmisen maakunta"
Keskustan Pohjois-Pohjanmaan piiri löi lukkoon oman tulevaisuusohjelmansa Rokualla pidetyssä syyskokouksessa.
Ohjelmassa visioidaan, miltä Pohjois-Pohjanmaan maakunta näyttää 2030-luvulla ja mitkä asiat ovat keskustalle tärkeitä näiden visioiden saavuttamiseksi.
Kolme pääteemaa eli sivistys, elinvoima ja hyvinvointi on kukin jaettu kymmeneen kärkitavoitteeseen.
Ohjelmassa todetaan muun muassa, että tavoitteena on olla hiilineutraali maakunta, jossa elinkeinoelämä toimii tiiviissä yhteistyössä eri koulutusasteita edustavien oppilaitosten kanssa. Lisäksi korostetaan luonnon merkitystä ja halutaan Pohjois-Pohjanmaan olevan kymmenen vuoden päästä puolen miljoonan onnellisen ihmisen maakunta.
Piirikokous ei muuttanut valmisteluelinten laatimaa ohjelmaesitystä kuin muutaman lisäyksen osalta.
Pyhäjärveläisen Jukka Tikanmäen esitys energiavarastoinnin toteuttamisesta ja oululaisen Kyösti Oikarisen lisäys kulttuurin mainitsemisesta parissa kohdassa otettiin ohjelmaan mukaan.
Keskustelua herätti lähinnä se, että maakunnan elinvoiman ”valtimoiksi” kuvailtujen nelos- ja kasiteiden lisäksi mukaan haluttiin maininnat neljästä muustakin alueella kulkevasta valtatiestä (20, 22, 27 ja 28).
Utajärveläisen Kyösti Juujärven mielestä keskustalaisten on huomattavasti helpompi lähteä kuntavaalitaistoon, jos mukana on konkretiaa myös itä-länsi-suuntaan kulkevien väylien tärkeydestä.
Myös kokouksen virallinen kannanotto käsitteli liikenneasioita. Siinä esitetään, että valtatie 22 Oulu-Kajaani-Vartius täyttää Pohjois-Suomen tärkeimpänä poikittaisena väylänä kaikki pääväylille asetetut kriteerit ja on siten lisättävä pääväyläasetukseen.
Asialistalla oli luonnollisesti myös piirin valmistautuminen huhtikuun kuntavaaleihin.
Kunta- ja järjestökoordinaattori Antti Ollikaisen mukaan tilanne alueen kunnissa on pääosin hyvä, vaikka kovin työ on vasta edessä.
– Ehdokassuostumuksia on tällä hetkellä allekirjoitettu 351. Luku on hieman parempi kuin neljä vuotta sitten vastaavaan aikaan, hän vertailee.
Ollikainen uskoo vahvasti, että viime vaalien ehdokasmäärä 956 tullaan nykyisellä vauhdilla ylittämään.
– Vaaleihin on 155 päivää. Jokainen ehdokas houkuttelee mukaan kaksi muuta niin silloin mennään jo yli tuhannen.
Keskustalla on Antti Ollikaisen mukaan paljon puolustettavaa edellisistä kuntavaaleista.
– Viimeksi saatiin läpi 470 ehdokasta, mikä on lähes 60 prosenttia kaikista valtuutetuista. Keskustalla on enemmistöasema 22:ssa alueen 30:stä kunnasta, hän muistutti.
Kuntavaalihenkeä pohjoispohjalaisiin lietsoi myös Kainuun kokouksesta paikalle kiirehtinyt puolueen puheenjohtaja Annika Saarikko.
Poliittisessa katsauksessaan Saarikko toivoi keskustan ehdokkaiden keskittyvän asiakysymyksiin, vaikka provosointia on luvassa erityisesti perussuomalaisten taholta.
– Minusta ehdokkailla pitää olla konkreettista sanottavaa. Ei riitä, että halutaan vain antaa kepulle turpiin, puheenjohtaja totesi.
Saarikon mielestä ”alipuhuttuja” vaaliteemoja ovat muun muassa eläkeläisten asema, kaksoiskuntalaisuuden edistäminen ja ruoka.
– Näihin vaadimme myös muilta puolueilta kannanottoja. Vaalit ratkaistaan kuitenkin kunnissa. Ei semmoisilla uutisilla kuten tällä viikolla kuulimme että perussuomalaisten puheenjohtaja aikoo keskittyä Helsingin pormestarikisaan, hän heitti.

Ensimmäistä kertaa viralliseksi piirikokousedustajaksi saapunut Leena Tuomaala vahvisti vaaliasetelmien olevan tuttuun tapaan hakusessa myös Muhoksella.
– Kyllä sen huomaa, että perussuomalaiset on ottanut keskustan maalitaulukseen. Meitä provosoidaan koko ajan, mutta parempi keskittyä asiakysymyksiin kuin provosoitua, Tuomaala toteaa.
Muhoksella yhdeksi tärkeimmistä vaaliteemoista nousevat varavaltuutetun mukaan kouluasiat.
– Kouluja on asukaslukuun nähden runsaasti ja niihin on satsattu paljon, mutta kunnan taloustilanne on samalla erittäin haastava. Keskusta on sitoutunut kouluverkkoselvitykseen, mikä voi vastuullisesti läpivietynä tietää parin koulun lakkauttamista, hän arvioi.
Ehdokashankinnassa on Leena Tuomaalan mukaan vielä kirimistä.
– Nuoria ehdokkaita pitäisi saada enemmän mukaan. Pitäisikö mennä kouluihin puhumaan kuntavaalien merkityksestä. Nyt tuntuu siltä, että monet nuoret eivät edes tiedä, mistä asioista kunnissa päätetään
Piirikokouksen ohjelmaan kuuluneessa paneelissa puheenjohtaja Annika Saarikko oli tentattavana yhdessä alueen kansanedustajien kanssa.
Saarikko vastasi koulutusta koskevaan kysymykseen aikomalla nostaa esille Norjan mallin mukaisen toimen opintolainojen anteeksiantamisesta niille, jotka asettuvat työskentelemään harvaan asutuille alueille.
– Koulutuspaikkoja on lisätty tämän hallituksen aikana ja muun muassa psykologian opetus saatiin Oulun yliopistoon. Silti täältäkin lähdetään liian herkästi etelään, ministeri muistutti pohjoisen huolen ymmärtäen.
Monia ihmisiä koskettavasta susipolitiikasta panelistit olivat liikuttavan yksimielisiä eli kannanhoidollista metsästystä on kehitettävä vahinkojen ehkäisemiseksi.
Juha Sipilä sanoi asian siten kuin moni perheenjäsenensä eli koiran susille menettänyt ajattelee.
– Minun ei onneksi enää tarvitse miettiä liian tarkkaan sanomisiani. Susille nappi otsaan vaan, ex-pääministeri pamautti.
Hybridimallilla läpivietyyn Pohjois-Pohjanmaan kokoukseen osallistui yhtensä 153 virallista kokousedustajaa. Puheenjohtajana valittiin jatkamaan Jussi Ylitalo Tyrnävältä.
Varapuheenjohtajiksi valittiin niinikään entisen nimet eli Rokualla puhetta johtanut Marjut Lehtonen Oulaisista ja Liisa Lumijärvi Raahesta.