Pisa-tutkimus: Heikompien lukijoiden määrä kasvaa etenkin pojilla – Tyttöjen ja poikien välinen ero OECD-maiden suurin
Suomalaisten 15-vuotiaiden lukutaito oli OECD-maiden kärkeä Pisa 2018 -tutkimuksessa.
Suomi oli ainoa maa, jossa sekä lukutaito että tyytyväisyys olivat korkealla tasolla.
Suomen lisäksi OECD-keskiarvon yläpuolella olivat kummassakin kategoriassa Ranska, Portugali, Viro, Saksa ja Ruotsi.
Oppilaiden väliset lukutaitoerot olivat tuoreen tutkimuksen valossa suuremmat kuin kertaakaan Suomen PISA-tutkimusten historiassa.
Suomalaiskoulujen välinen vaihtelu ei ole kuitenkaan kasvanut edelliseen tutkimukseen verrattuna ja oli osanottajamaiden pienin.
Pääkaupunkiseudun oppilaiden keskimääräiset tulokset ovat jälleen parempia kuin muualla maassa. Tulosten eriävyys muuhun maahan on kuitenkin pienentynyt edelliseen Pisa-tutkimukseen verrattuna.
Vuoden 2015 Pisa-arviointiin verrattuna Suomen lukutaitopistemäärän keskiarvo laski kuudella pisteellä. Opetus- ja kulttuuriministeriön tiedotteen mukaan muutos ei ole kuitenkaan tilastollisesti merkittävä.
Suomen pistemäärän keskiarvo laski 16 pistettä vuoteen 2009 ja 26 pistettä vuoteen 2000 verrattuna. Lukutaidon osaaminen on laskenut keskimäärin kaikissa OECD-maissa.
Suomessa erinomaisten lukijoiden määrä on säilynyt aika lailla samana, mutta heikkojen lukijoiden osuus on viime vuosina lähestynyt erinomaisten lukijoiden osuutta.
Vuonna 2009 heikoksi laskettavia lukijoita oli 8,1 prosenttia, kun vuonna 2018 samainen lukema oli jo 13,6 prosenttia.
Erityisesti poikien keskuudessa heikkojen lukijoiden määrä on noussut.
Tytöt ovat edelleen reilusti poikia edellä ja sukupuolten välinen ero lukutaidossa on ollut koko ajan osallistuvien maiden suurimpia. Tällä kierroksella ero oli OECD-maiden suurin.
Myös suhde lukemiseen on heikentynyt, kun yhä useampi suhtautuu kielteisesti kirjaan tarttumiseen. Suomalaispojista jopa 63 prosenttia vastasi myöntävästi väittämään ”luen vain, jos on pakko”.
Suomessa matematiikan osaamistaso pysyi ennallaan. Suomen pistekeskiarvo oli selvästi OECD-maiden keskiarvoa parempaa.
Suomea tilastollisesti merkitsevästi paremmin menestyneet Euroopan maat olivat Viro, Alankomaat, Puola ja Sveitsi.
Kaikkien maiden ja alueiden joukossa kovimmat matematiikan osaajat löytyivät Aasiasta.
Luonnontieteitä suomalaisnuoret osasivat kuitenkin aiempaa huonommin ja osaaminen on ollut tasaisessa laskussa.
Suomen nuorten pistekeskiarvo oli silti OECD-maiden kärkeä heti Viron ja Japanin jälkeen.
PISA-tutkimusohjelma selvittää kolmen vuoden välein 15-vuotiaiden nuorten osaamista lukutaidon, matematiikan osaamisen ja luonnontieteiden osaamisen sisältöalueilla. Pisa-tulokset julkistettiin nyt seitsemännen kerran.
Tutkimukseen osallistui tällä erää yhteensä 79 maata ja aluetta. Näistä 37 oli OECD-maita ja 42 niin sanottuja partnerimaita tai valtioiden sisäisiä alueita tai kaupunkeja.
Suomessa lukutaidon, matematiikan ja luonnontieteiden arviointitulokset saatiin kaikkiaan 5 649:ltä perusopetuksen oppilaalta.
Tutkimuksen Suomessa toteutti Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksen ja Helsingin yliopiston Koulutuksen arviointikeskuksen yhteenliittymä.
