Pisa-romahduksen järkyttämä eduskunta haki uuden nousun eväitä – opetusministerin mukaan kännyköiden täyskieltoa ei tule

Eduskunnan kyselytunti

Onko syy koululaisten oppimistulosten rajuun luisuun kännyköiden, opetuksen sisällön ja laadun, häiriökäytöksen, leikkausten vaiko koronaviruksen? Vaiko yhdistelmä kaikista näistä?

Eduskunta käytti alkuviikosta uutisoidun Pisa-romahduksen syiden ja johtopäätösten puintiin lähes koko kyselytuntinsa. Poliittista huolta ja järkytystä purettiin yli hallitus-oppositiorajan.

Moni edustaja halusi tietää, mitä kännyköiden käytölle kouluissa oikein aiotaan tehdä. Opetusministeri Anna-Maja Henriksson (r.) selvitti, että mitään täyskieltoa ei ole tulossa.

Henriksson sanoi, että jos opetustulokset saataisiin taivaisiin vain kännykät kieltämällä, se tehtäisiin varmasti heti. Asia ei kuitenkaan hänen mukaansa ole niin yksinkertainen.

Opetusministeri muistutti, että opettaja voi kieltää kännykän käytön oppitunnilla jo nyt, jos kunnan ohjesäännössä on tämä mahdollisuus annettu.

– Sellaista kännykkäkieltoa, joka olisi täyskielto, ettei kouluun saisi tuoda kännykkää ollenkaan, ei ole tulossa.

Ministerin mukaan hallitus hakee perustuslaillisen tarkastelun kestäviä ratkaisuja, jotka turvaavat opettajalle ja rehtorille riittävät keinot silloin, kun kunnan ohjesäännössä ei ole asiaa huomioitu.

– Tätä pystytään tekemään, mutta kun uskotaan, että kännykkä pois ja maailma pelastuu, niin sellaista ei ole.

Henrikssonin mukaan Pisa-tutkimuksessa suomalaisoppilaista 41 prosenttia vastasi, että oppilaitten digitaalisten resurssien käyttö häiritsee heidän keskittymistään kaikilla tai useimmilla matematiikan tunneilla.

– Ja se on selkeästi suurempi osuus, osuus OECD-maissa keskimäärin oli 31 prosenttia. No, sitten kun kysyttiin, häiritsevätkö nämä digitaaliset laitteet oppilaan omaa keskittymistä, jos joku toinen oppilas käyttää niitä, niin tähän vastattiin kuitenkin, että sitä ei tapahdu.

Opetusministerin mukaan asiassa tuli siten hieman kahdenlaista viestiä.

– Mutta tokihan se on niin, että tämä perusviesti on se, että joitakin oppilaita häiritsee se, että käytetään kännyköitä.

Henriksson muistutti, että samansuuntainen kehitys oppimistuloksissa on nähtävissä melkein kaikissa OECD-maissa.

– Suomi ei ole tässä yksin.

Henriksson korosti, että hallitus panostaa tällä vaalikaudella 200 miljoonaa perusopetuksen vahvistamiseen ja perustaa parlamentaarisen työryhmän miettimään tulevaisuuden koulua. Tasa-arvorahoituksella tasoitetaan koulujen välisiä eroja.

– Niille kouluille, joissa on sosioekonomisesti sellaisia lapsia, jotka tarvitsevat enemmän tukea, myös maksetaan enemmän.

Henrikssonin mukaan alakouluun lisätään myös kolme vuosiviikkotuntia, jotta lapset oppivat tulevaisuudessa lukemaan, kirjoittamaan ja laskemaan paremmin.

Henrikssonin mukaan myös koronapandemia on vaikuttanut tuloksiin vahvistamalla negatiivista kehitystä.

– Ne lapset, jotka ovat aikaisemmin, ennen pandemiaa, tarvinneet enemmän tukea, ovat tarvinneet sitä nyt vielä enemmän, ja on ilmeistä myös, että myös sellaiset lapset, jotka aikaisemmin eivät ole tarvinneet niin paljon tukea, ovat sen koronapandemian johdosta sitten olleet enemmän tuen tarpeessa, opetusministeri selvitti.

Keskustan Pekka Aittakumpu nosti Pisa-tulosten huolestuttavimmaksi asiaksi lukutaidon jyrkän heikkenemisen.

– Suomen Pisa-tulokset lukutaidossa ovat laskeneet viidenneksi eniten maailmassa, ja Suomi on tippunut lukutaidossa sijalle 14.

Aittakumpu muistutti, että lukutaito ja äidinkielen taito luovat pohjan kaikelle oppimiselle, myös matematiikan oppimiselle, ja lukutaidon ja suomen kielen vahvistamisessa tarvitaan sekä kotia että koulua.

– Ei pidä unohtaa kodin merkitystä tässä asiassa. On äärimmäisen tärkeää, että lapsille luetaan, että heidän kanssaan luetaan ja että heidän nähtensä luetaan. Esimerkin voima on suuri.

Aittakummun mukaan lapsi ottaa herkästi esimerkkiä, kun aikuisella on kirja kädessä.

– Nyt tarvitaan lukemista. Nyt tarvitaan kirjoja. Nyt ei ainakaan pidä nostaa kirjojen arvonlisäveroa eikä leikata vähälevikkisestä kirjallisuudesta, kuten hallitus aikoo tehdä.

Tiede- ja kulttuuriministeri Sari Multala (kok.) kertoi, että neuvoloiden kautta kaikille lapsiperheille jaettava kirjakassi, Lukulahja lapselle, saa jatkoa.

– Se on erittäin tärkeää. Siinä samassa yhteydessä jaetaan myös tietoa lapsiperheille juuri näistä asioista, joista edustaja mainitsi, eli lukemisen merkityksestä lapsille, lukemisen merkityksestä lukutaitoon ja myös yhdessä lukemisen merkityksestä. Tämä jatkuu.