Perussuomalaisten ex-kansanedustaja Simon Elo pitää puoluetta radikalisoituneena — ”Etnonationalismin voi sanoa olevan nykyisen perussuomalaisen aatteen ytimessä“

Kirjat

Perussuomalaisten entinen kansanedustaja Simon Elo kuvailee tuoreessa kirjassaan puolueen nykytilaa jyrkin sanankääntein.

Elon mielestä perussuomalaiset ei enää kunnioita länsimaista demokratiaa. Aatteen ytimessä on etnonationalismi, ja lisäksi puolue on liukunut yhä lähemmäksi Venäjä-mielistä liikehdintää.

Etnonationalistit käyttävät suomalaisuudesta samaa määritelmää kuin Suomen Sisu. Sen mukaan suomalainen kansa koostuu pääosin niiden ihmisryhmien jälkeläisistä, jotka muuttivat Suomeen esihistoriallisena aikana.

– Minun nähdäkseni etnonationalismi on vain kiertoilmaisu kansallissosialismin opeille, Elo kirjoittaa.

Etnonationalismi on aiemmin yhdistetty lähinnä perussuomalaisiin nuoriin, mutta Elon mukaan aatteen kannatus on huomattavaa myös puolueen nykyisessä eduskuntaryhmässä.

Hänen mukaansa perussuomalaisten johtokaan ei ole tuominnut aatetta, vaan varoittelee puhumasta asiasta liikaa, ettei sen esiintuomisella menetettäisi kannatusta.

Elo syyttää Poliittiset mustelmani -kirjassaan perussuomalaisia myös liukumisesta Venäjä-mielisen liikehdinnän suuntaan. Suurin osa on tehnyt sen tiedostamattaan, osa täysin tiedostaen, hän kirjoittaa.

Elon mukaan Venäjän myötäjuoksijat ovat saaneet haluamansa: kansallismielisen puolueen, joka ajaa Venäjän näkemyksiä. Jopa puolueen puheenjohtaja Jussi Halla-aho on ex-kansanedustajan mukaan osoittanut tukea Venäjän näkemyksiä rummuttavalle valemedialle, kuten MV-lehdelle. 

– Kun Halla-aho ja Huhtasaari käyvät puhumassa Suomi ensin ja Rajat kiinni -liikkeiden mielenosoituksissa ja hyväksyvät valemedian toimintatavat, tekevätkö he sen tiedostaen, että he samalla poliittisina toimijoina edistävät Venäjän informaatiosodankäyntiä? Elo pohtii.

– ”Tiedostaen” tai ”tiedostamatta” ovat kumpikin vaarallisia vastauksia tähän kysymykseen. Joko on tietoinen apuri tai hyväntahtoinen hölmö.

Simon Elo oli yksi kahdestakymmenestä kansanedustajasta, jotka irtautuivat perussuomalaisista ja perustivat sinisen eduskuntaryhmän kesäkuussa 2017, kun Jussi Halla-aho oli valittu perussuomalaisten puheenjohtajaksi. Elo johti sinisten ryhmää seuraaviin eduskuntavaaleihin asti.

Espoolainen Elo nousi eduskuntaan vuoden 2015 eduskuntavaaleissa Uudeltamaalta. Vaaleissa kakkossijalle yltänyt perussuomalaiset päätti lähteä mukaan Juha Sipilän (kesk.) hallitukseen, mutta hallitustaival alkoi äärimmäisen tukalissa merkeissä.

Kreikan tukipaketti ja syksyllä 2015 puhjennut siirtolaiskriisi romahduttivat puolueen kannatuksen. Alle kymmenen prosentin vajonneet lukemat saivat eduskuntaryhmän paniikin valtaan.

Elon mukaan ryhmän jakautumisesta alkoi näkyä merkkejä lähes välittömästi. Maltillinen enemmistö äänesti ryhmän varapuheenjohtajaksi Ari Jalosta, kun taas radikaali vähemmistö olisi halunnut tehtävään Laura Huhtasaaren.

Elon mukaan ryhmän työskentely oli alusta asti sekavaa ja riitaisaa. Keskustelu ei edennyt strategiselle tasolle asti eikä selkeää linjaa ollut, vaan asioita mietittiin tapauskohtaisesti.

Eniten tunteita herätti maahanmuuttopolitiikka. Äänekäs vähemmistö meuhkasi siitä varsinkin julkisuudessa ja sosiaalisessa mediassa, mutta oli kokouksissa usein hiljaa, kun olisi pitänyt avata suu.

Hallituksessa perussuomalaiset jäi Elon mielestä kolmanneksi pyöräksi. Se ei saanut selkeitä poliittisia voittoja eikä osannut ottaa julkisuushyötyjä irti hyvistä päätöksistä.

Puolueen puheenjohtaja Timo Soinikaan ei ollut Elon mielestä hallitusvuosina enää yhtä kovassa iskussa kuin aiemmin.

–  Koen, että syksyn 2015 myrskyissä arkinen politiikan tekeminen ei enää kiinnostanut Soinia samalla tavalla kuin ennen. Oliko jano sammutettu ja nälkä kadonnut?

Soini ilmoitti maaliskuussa 2017 luopuvansa perussuomalaisten puheenjohtajuudesta. Kun Sampo Terho kertoi lähes välittömästi omasta ehdokkuudestaan, hänet oli helppo leimata perintöprinssiksi ja puolue-eliitin ehdokkaaksi.

Elon mukaan Jussi Halla-aho oli luvannut tukijoilleen jo kesäkuussa 2016 haastavansa Soinin. Halla-aho olisi saattanut olla ehdolla jo edellisenä kesänä Turussakin, mutta puolueet jäsenmaksut olivat jääneet kahdelta vuodelta maksamatta, Elo kirjoittaa.

Halla-ahon kampanjan avaus oli kuin suoraan Donald Trumpin pelikirjasta. Hän ilmoitti ehdokkuudestaan nettivideolla eikä antanut medialle tilaisuutta esittää kysymyksiä.

Elon mukaan Suomen Sisu valtasi Jyväskylän puoluekokouksessa perussuomalaiset, kun puheenjohtajaksi valittiin Halla-aho ja varapuheenjohtajiksi Laura Huhtasaari, Teuvo Hakkarainen ja Juho Eerola.

Halla-ahoa kannattaneet juhlivat avoimesti, kun soinilaiset ja ”sämppärit” saatiin ulos puolueesta.

– Sisulaiset saivat perussuomalaiset valtaamalla haltuunsa tunnetun puoluebrändin, valmiin järjestökoneiston ja muhkean puoluetuen. Suomen maaseudun puolue poistui näyttämöltä, ja Suomen Sisun poliittinen siipi astui parrasvaloihin, Elo kirjoittaa.

Hän pitää työmies Matti Putkosta yhtenä avainhenkilöistä puoluekaappauksen takana. Elon mukaan Putkonen pystyi saamiensa tietojen valossa laskemaan voimasuhteet ja petaamaan itselleen mieluisat valinnat puoluejohtoon.

Elo oli puoluekokouksen henkeen ja valintoihin pettynyt, mutta elätteli vielä toiveita, että puolueen koossa pysyminen olisi mahdollista. Pian puoluekokouksen jälkeen hän kirjoitti Twitterissä toivovansa, että puolue voisi mennä eteenpäin ”yhdessä ja yhtenäisenä”.

Elo kiistää jyrkästi toimittaja Lauri Nurmen esittämät väitteet, että lähtö olisi suunniteltu etukäteen ja siitä olisi ollut tietoinen myös pääministeri Sipilä.

– Jos 20 kansanedustajan lähtö perussuomalaisista olisi ollut ennalta suunniteltu, olisi usea asia tehty selvästi paremmin, hän perustelee.

Elon kuvauksen mukaan uuden eduskuntaryhmän perustaminen oli sekavaa puuhastelua, jota kansanedustajien sijaan masinoivat erityisavustajat Petteri Leino ja Otto Juote sekä valtiosihteeri Samuli Virtanen.

Elon mukaan häntä kysyttiin mukaan uuteen eduskuntaryhmään vasta puoluekokouksen jälkeisenä maanantaina. Hän oli kahden vaiheilla, mutta vaimo ja äiti kannustivat lähtemään.

Elo osasi odottaa rajua vastareaktiota, mutta ei ymmärrä silmitöntä vihaa, jota lähtijät saivat osakseen. Tappouhkauksia kohdistui sekä häneen itseensä että hänen lähipiiriinsä.

Elon mielestä toiminta vaikutti organisoidulta.

– Joissain viesteissä toistuivat samat sanat. Uhkailut ovat usein verhoiltuja lauseita, kuten esimerkiksi ”jonkun pitäisi tappaa sinut” tai ”toivottavasti pimeällä kadulla tapahtuu jotain”.

Elon mukaan Halla-aho ei tuominnut sinisten osakseen saamaa uhkailua.

– Jussi Halla-aho ei koskaan sano sosiaalisessa mediassa suoraan seuraajilleen, että teidän pitäisi käydä tämän henkilön kimppuun ja lähettää hänelle viestejä, mutta käytännössä ihmiset alkavat toimia niin. On erittäin naiivia ajatella, ettei Halla-aho sitä tiedostaisi.

Kevään 2019 eduskuntavaalit menivät sinisiltä penkin alle. Elo sai vajaat kuusisataa ääntä ja jäi kauas eduskuntapaikasta.

Hänen mukaansa puolueaktiivit olivat väsyneitä kannattajakorttien keräyksen jälkeen. Ison osan vaalitappiosta Elo vierittää myös puoluesihteerinä toimineen kansanedustaja Matti Torvisen niskaan. Elon mukaan Torvinen suututti toiminnallaan niin omat, hallituskumppanit kuin mahdolliset vaaliliittolaisetkin.

Putoaminen eduskunnasta oli Elolle kova isku. Hän kertoo joutuneensa käymään terapiassa, jossa hänellä todettiin lievä masennus.

Elo päätteli syksyllä 2019, ettei sinisillä ole enää toimintaedellytyksiä. Hän erosi puolueesta ja siirtyi Petteri Orpon yhteydenoton jälkeen kokoomuksen riveihin.

Kevään kuntavaaleissa Elo yrittää uusia paikkansa Espoon valtuustossa, nyt kokoomuslaisena. Palo politiikan tekemiseen on edelleen kova, vaikka kristillisdemokraateista uransa aloittanut Elo tiedostaa olleensa ”useammassa puolueessa kuin ihmiselle on terveellistä”.

Simon Elo ja Juha-Pekka Tikka: Poliittiset mustelmani. Minerva, 360 s.