Perussuomalaisista kirjoittava toimittaja saa varautua kovaan kohteluun – "He kyllä järjestävät toimittajalle ikävää"
Toimittajien ammattilehti Journalisti selvitti tammikuussa julkaisemassaan jutussa, mitä puoluetta tunnetut suomalaiset politiikan toimittajat ryöpyttivät eniten mielipiteellisissä teksteissään. Keskustalaisia tuskin yllättää, että kärkisijan vei oma puolue.
Sama selvitys paljasti, että kyseiset toimittajat kirjoittivat perussuomalaista puolueen kannatukseen nähden niukasti. Perussuomalaisia kritisoivia tekstejä oli vain murto-osa keskustaan verrattuna.
Ilta-Sanomien politiikan erikoistoimittaja Timo Haapala oli yksi kuudesta toimittajasta, jonka tekstejä Journalistin selvityksessä arvioitiin. Haapala pöllytti keskustaa Journalistin laskelman mukaan vajaan kolmen vuoden aikana 32 kolumnissaan, kun taas perussuomalaiset joutui kritiikin kohteeksi yhdeksän kertaa.
Haapalan mukaan perussuomalaisia kritikoivien kolumnien vähäinen määrä johtuu siitä, ettei puolueella ole poliittista valtaa eikä edes juurikaan kiinnostavia poliittisia aloitteita.
Haapala vakuuttaa kirjoittavansa esimerkiksi puheenjohtaja Jussi Halla-ahon linjauksista silloin kun kirjoitettavaa on, mutta suuri osa puolueen muista kansanedustajista on hänen mielestään ”julkisuudesta eläviä suunpieksäjiä”, joilla ei ole mitään poliittista annettavaa.
– Näiden tyyppien perässä ei kerta kaikkiaan viitsi juosta, Haapala tuhahtaa.
– En halua nähdä edes vaivaa heistä kirjoittamiseen. Kieltämättä jotkut toimittajat näkevät enemmän.
Haapala pitää perussuomalaisista kirjoittamista hankalana myös siksi, että joillakin puolueen kansanedustajista on kyky kääntää kaikki julkisuus edukseen.
– Negatiivinen tai positiivinen, kunhan nimi on kirjoitettu oikein. Jos heitä kritikoi, he nostavat helkkarinmoisen metelin. Jos heitä kehuu, he välittävät sen eteenpäin.
Journalistin jutussa arvioitiin myös MTV3:n yhteiskuntatoimituksen päällikön Eeva Lehtimäen kolumneja. Selvityksessä kävi ilmi, että Lehtimäki arvosteli kolmen vuoden aikana keskustaa 17 kolumnissa ja perussuomalaisia neljässä.
Lehtimäen mukaan perussuomalaisia koskevien tekstien vähäisempi määrä liittyy puolueen pyörittämään suppeaan aiheagendaan ja siihen, ettei se ole hallituksessa.
– Kyllä heistä uutisjuttuja tehdään siinä kuin muistakin, mutta jos miettii kommenttiaiheita, niiden painopiste on tällä hetkellä hallituksessa ja koronassa.
Sekä Haapalan että Lehtimäen mukaan perussuomalaisia käsittelevät jutut poikivat toimittajille lähes poikkeuksetta runsaasti negatiivista palautetta. Risuja tulee aika ajoin muidenkin puolueiden kannattajilta, mutta perussuomalaisia koskevat tekstit saavat usein aikaan suoranaisen vyöryn.
– Perussuomalaiset ei ole mikään helppo puolue käsitellä. Palaute on joko sitä, että muiden mielestä olet kirjoittanut heistä liian pehmeästi tai sitten heidän omat kannattajansa syyttävät, että heitä kohdellaan väärin, Lehtimäki sanoo.
Lehtimäen mukaan perusuomalaisten kannattajien joukossa elää vahvana uhrimentaliteetti ja epäluottamus perinteistä mediaa kohtaan.
– Heillä on myös selvästi mobilisoida paljon ihmisiä ottamaan kantaa asioihin sosiaalisessa mediassa.
Lehtimäki näkee perussuomalaisten eduskunta- ja mediajulkikuvan varsin erilaisena kuin sen läsnäolon sosiaalisessa mediassa. Puolueen edustajat esiintyvät asiallisesti esimerkiksi television keskusteluohjelmissa, mutta somessa kannattajien ote on räyhäävä.
– Ne maailmat ovat tällä hetkellä aika kaukana toisistaan. Kumpi on sitten enemmän totta.
Haapala kuvailee perussuomalaisten kannattajilta saamaansa palautetta voimakkaaksi ja tunneperäiseksi. Hän ottaa esimerkiksi vuoden 2018 presidentinvaalit, joissa puolueen ehdokkaana oli nykyinen eurokansanedustaja Laura Huhtasaari.
Haapalan mielestä Huhtasaari jäi asiantuntemuksessa jälkeen muista ehdokkaista eikä pärjännyt tenteissä. Toimittaja antoi mielipiteensä näkyä kolumneissaan ja joutui sekä sosiaalisen että perussuomalaisen median maalittamaksi.
– Jos kirjoitat negatiivisesti perussuomalaisista, he kyllä järjestävät toimittajalle ikävää. He pyrkivät nonsaleeraamaan toimittajan tietämystä ja objektiivisuutta, tekemään toimittajasta jonkin sortin puolueellisen toimijan.
Lehtimäen mukaan häntä on syytetty perussuomalaisten kannattajien taholta milloin punavihersuvakiksi, milloin kokoomuslaiseksi.
– Palaute on yleensä sitä, että ollaan agendamediaa, mutta se voi kohdistua myös siihen, kun naisena tekee hommia.
Journalistin tammikuussa julkaisemasta jutusta syntyi vaikutelma, että toimittajat välttelisivät perussuomalaisista kirjoittamista siitä koituvan negatiivisen palautteen vuoksi.
Haapala ja Lehtimäki kiistävät tämän jyrkästi. Heidän mukaansa palautteella ei ole ollut vaikutusta siihen, minkä verran he puolueesta kirjoittavat.
Haapala sanoo, ettei itse piittaa palautteesta hevon häntää, mutta toisaalta ymmärtää, jos joku herkempi tai kokemattomampi toimittaja sitä kavahtaa.
– En kiistä sitä, että voimakas reaktio saattaa jossain määrin ohentaa julkisuutta. Jos ei ole tottunut tähän ja saa kerran likasangon niskaansa, niin kyllä siitä jotkut säikähtävät.
3. toukokuuta vietetään kansainvälistä sananvapauden päivää.
Juttu on julkaistu Suomenmaan kuukausilehdessä 4/2021. Suomenmaan voit tilata täältä.
