Perussuomalaiset vastasi hallitustunnustelijalle – rekrytoisi sote-henkilöstöä Etelä-Euroopasta
Perussuomalaiset katsoo, että työntekijäammatteihin Suomen rajojen ulkopuolelta tulee ensisijaisesti rekrytoida työntekijöitä EU:n sisämarkkinoilta. Puolue ehdottaa, että kohdennettuja rekrytointikampanjoita esimerkiksi sosiaali- ja terveysalan henkilöstölle voitaisiin suunnata Etelä-Euroopan maihin, joissa on korkea nuorisotyöttömyys.
Kansainvälisessä rekrytoinnissa EU:n ulkopuolelta painopisteen tulee olla korkeakoulutetuissa ammattilaisissa, joita esimerkiksi suomalaiset it-alan yritykset tarvitsevat, perussuomalaiset toteaa vastauksessaan hallitustunnustelija Petteri Orpolle (kok.).
Perussuomalaiset kertoo olevansa valmis sitoutumaan siihen, että seuraava hallitus asettaa julkista taloutta vahvistavien työllisyystoimien tavoitteeksi 100 000 uutta työllistä. Puolueen mielestä ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastaminen on yksi keino kannustaa työnhakuun nykyistä aktiivisemmin.
– Työnteon vastaanoton velvoittavuuden lisääminen täytyy kytkeä matalan osaamistason työperäisen maahanmuuton rajoittamiseen EU:n ulkopuolelta, jotta maassa jo olevien työttömien määrä lähtee selvään laskuun. Näin saadaan taitettua valtion maksamien työttömyysetuisuuksien kasvu, perussuomalaiset vastaa.
Perussuomalaiset kertoo myös yhtyvänsä tavoitteeseen julkisen talouden tasapainottamisesta. Puolue huomioisi kuitenkin suhdanteiden vaihtelun. Sen mielestä tasapainottaminen täytyy tehdä harkiten ja oikean kokoisin toimenpitein ja askelin.
– Olemme valmiita tasapainottamaan taloutta säästämällä kansalaisten kannalta toissijaisista menoista kuten kehitysavusta, maahanmuuttoon liittyvistä kumuloituvista kustannuksista sekä ylimitoitettujen ilmastotoimien aiheuttamista kustannuksista.
Perussuomalaiset esittää hallitukseen menolle kolme kynnyskysymystä. Se toistaa, ettei lähde hallitukseen, joka ei rajoita tuntuvasti Euroopan ulkopuolelta tulevaa, puolueen haitallisena pitämää maahanmuuttoa.
Perussuomalaiset edellyttää myös muun muassa, että hallitus vahvistaa kansalaisten ostovoimaa sekä noudattaa eduskunnan yhteisesti sopimaa kantaa siitä, että Suomi ei hyväksy eikä edistä EU:n uutta yhteisvelkaa ja tulonsiirtopaketteja.