Perussuomalaiset markkinoi kuntavaaleja hallituksen kaatajaisina – nouseeko puolue viimein kunnissakin raskaaseen sarjaan?
Perussuomalaisten ensimmäisestä jytkystä tuli tänä keväänä kuluneeksi kymmenen vuotta. Valtakunnan politiikassa puolue on vuosikymmenen aikana vakiinnuttanut paikkansa suurten joukossa, mutta kuntatasolla se painii edelleen keskisarjassa.
Vuoden 2012 kuntavaaleissa perussuomalaisten kannatus oli 12,3 prosenttia. Viiden vuoden kuluttua suosio laski vaivaiseen 8,8 prosenttiin.
Nyt edessä ovat ensimmäiset Jussi Halla-ahon johdolla käytävät kuntavaalit ja näyttää siltä, että suunta kääntyy. Gallupeissa perussuomalaiset on kisaillut ykköspaikasta tasaväkisesti kokoomuksen ja SDP:n kanssa. Mielipidetiedustelut lupailevat puolueen tuplaavan reilusti edellisten kuntavaalien kannatuksensa.
Vaalimenestytystä perussuomalaisille ennustaa myös suuri ehdokasmäärä. Puolue lähtee vaaleihin 5 962 ehdokkaan voimin. Lisäystä on vuoteen 2017 verrattuna huimat 55 prosenttia.
Keskusta on toki ehdokasmäärässä vielä omilla lukemillaan, mutta perussuomalaiset ohitti jo SDP:n ja hönkii vahvasti kokoomuksen niskaan. Lisäksi puolueen lista on alueellisesti kattavin: vain neljässä manner-Suomen kunnassa ei ole yhtään perussuomalaista ehdokasta.
Ehdokkaiden lukumäärällä on kuntavaaleissa perinteisesti merkittävä vaikutus vaalitulokseen. Suuri määrä ehdokkaita ei takaa hyvää tulosta, mutta hyvä tulos vaatii suuren ehdokasmäärän.
Lisäksi perussuomalaisten kattavat listat osoittavat, että puolue on viimeistään nyt onnistunut luomaan toimivan paikallistason organisaation. Tämä ei ole vähäpätöinen asia tulevien eduskuntavaalienkaan kannalta.
Perussuomalaiset onnistui siis ehdokasasettelussa määrällisesti, mutta miten on laadun laita? Löytyykö listoilta riittävä määrä luotettavia ja hyvämaineisia kuntalaisia, joita suomalaiset haluavat äänestää valtuustoihin asioistaan päättämään?
Perussuomalaisiin ehdokkaisiin on näidenkin vaalien alla liittynyt enemmän kohuja kuin muiden puolueiden listoilla oleviin. Helsingin Sanomien selvityksen mukaan perussuomalaisten kuntavaaliehdokkaat ovat saaneet rikossyytteitä yli kaksi kertaa niin paljon kuin muiden isojen puolueiden ehdokkaat.
Selvityksen mukaan 8,2 prosenttia tämän vuoden vaaleissa ehdolla olevista perussuomalaisista on saanut yhden tai useamman syytteen vuosina 2016–2021. Kaikista isojen puolueiden ehdokkaista keskimäärin 3,7 prosenttia on saanut kyseisinä vuosina syytteen tai useita. Ilman perussuomalaisia syytteiden saaneiden osuus laskee 2,8 prosenttiin.
Löytyykö listoilta riittävä määrä luotettavia ja hyvämaineisia kuntalaisia?
Perussuomalaisten ehdokasasettelun haasteena on perinteisesti ollut naisehdokkaiden vähäinen määrä, eikä asia korjaannu edelleenkään, päinvastoin. Perussuomalaisten ehdokkaista naisia on ainoastaan 21,5 prosenttia. Määrä on laskenut edellisestäkin vaaleista lähes neljä prosenttiyksikköä.
Kaikkien puolueiden ehdokkaista naisia on 39,7 prosenttia. Vihreillä osuus 60 ja keskustallakin 41,6 prosenttia.
Naisten ohella perussuomalaisilla on yleensä ollut puutetta myös nuorista ja korkeasti koulutetuista ehdokkaista.
Tutkimusten mukaan suomalaiset ovat äänestävät mielellään valtuustoihin itseään koulutetumpaa väkeä. Tämä johtuu osittain siitäkin, että vähän koulutetut ja työttömät jättävät korkeasti koulutettuja useammin äänestämättä.
Perussuomalaisten listoilla korkeasti koulutettuja ehdokkaita, kuten opettajia ja hoitoalan työntekijöitä, on ollut muita vähemmän. Sen sijaan yrittäjäehdokkaita puolue houkutteli näissä vaaleissa riveihinsä kolmanneksi eniten kokoomuksen ja keskustan jälkeen.
Entä miten perussuomalaisten vaaliohjelma vetoaa äänestäjiin?
Puolue on Halla-ahon johdolla keskittynyt kampanjassaan lähes tyystin valtakunnallisiin kysymyksiin kritisoimalla muun muassa hallituksen talous- ja maahanmuuttopolitiikkaa sekä EU:n elvytyspakettia.
Halla-ahon tavoitteena näyttää olevan enemminkin kaataa hallitus keskustaa kampittamalla kuin valita valtuustoihin osaavia päättäjiä.
– Ääni perussuomalaisille on myös ääni hallituksen politiikkaa vastaan – ääni hallituspuolueille on ääni hallituspolitiikan hyväksymisen puolesta, kuntavaaliohjelmassa julistetaan.
Talouspoliittisissa linjauksissaan perussuomalaiset on viime aikoina lähentynyt kokoomusta.
Halla-aho on puhunut tenteissä esimerkiksi veronkevennysten ja paikallisen sopimisen puolesta. Puolue pyrkiikin nähtävästi houkuttelemaan uusia äänestäjiä ennemmin oikealta kuin duunareiden keskuudesta.
Paikallisiin asioihin perussuomalaisilla ei ole vaaliohjelmassaan juuri annettavaa. Puolue perää Suomea takaisin ja kuntiin tervettä järkeä avaamatta sen tarkemmin, mitä näillä tarkoitetaan.
Populistiseen tyyliin ohjelmassa luetellaan lähinnä, mitä puolue ei halua: ei veronkorotuksia, ei maahanmuuttajien hyysäämistä, ei ilmastoposeerausta eikä sukupuolineutraalia vouhotusta. Esimerkiksi äänestäjille tärkeitä vanhustenhoitoa tai perhepalveluita ei ohjelmassa mainita lainkaan.
Halla-ahon johdolla puolue lähtee nyt kuntavaaleihin ensimmäistä kertaa avoimen maahanmuuttokriittisin kortein. Nähtäväksi jää, miten äänestäjiin uppoavat väitteet, että kuntien talous pelastetaan leikkaamalla maahanmuutosta ja ”ideologisesta vouhotuksesta”.
Perussuomalaisia suosinee, että vaalikampanjaa käydään tänä vuonna pääosin virtuaalisesti. Puolue on taitava sosiaalisen median hyödyntäjä ja sillä on masinoida runsaasti kannattajia some-kampanjoihinsa. Rummutus esimerkiksi pääministeri Sanna Marinin aamupalakustannusten ympärillä on ollut voimakasta.
Paikallisiin asioihin perussuomalaisilla ei ole vaaliohjelmassaan juuri annettavaa.
Perussuomalaiset ei ole kuluneella valtuustokaudella ollut suurin puolue yhdessäkään kunnassa. Edellisellä kaudella sillä oli valtapuolueen asema Uuraisilla ja Kihniössä.
Luultavaa on, että näissäkin vaaleissa nousu tapahtuu maaseutupaikkakuntien kautta. Viljelijäväestöä tosin ovat suututtaneet Halla-ahon suusta kuultu maataloustukien arvostelu ja hänen vaatimuksensa ulkomaisen työvoiman 3 000 euron kuukausiansiosta.
Helsingissä perussuomalaiset kamppailee vasta kolmossijasta SDP:n kanssa, vaikka Halla-ahon pormestariehdokkuus onkin tuonut puolueelle kaivattua nostetta pääkaupungissa. Helsingin herruudesta taistelevat edellisvuosien tavoin kokoomus ja vihreät.
Halla-ahon pormestariehdokkuus voi jopa sataa perussuomalaisten perivihollisen vihreiden laariin, sillä hän ja Liike Nytin Hjallis Harkimo vievät todennäköisesti ääniä kokoomukselta.
Perussuomalaisten vaalivoittoa pidetään gallupien valossa selvänä ja on veikkailtu lähinnä, kuinka suuri siitä tulee.
Epävarmaa kuitenkin on, voiko perussuomalaiset pärjätä kuntatasolla yhtä hyvin kuin valtakunnan politiikassa. Sen vahvuudet eivät ole paikallisissa asioissa, eikä perussuomalaisten edeltäjä SMP:kään menestynyt koskaan kuntavaaleissa yhtä hyvin kuin eduskuntavaaleissa.
Vaalien markkinointi kansanäänestyksenä hallituksen jatkosta voi kalahtaa lopulta puolueen omaan nilkkaan, sillä tutkimusten mukaan äänestäjät ymmärtävät hyvin kuntavaalien luonteen ja haluavat mieluummin kuulla kotikuntansa palveluista kuin valtakunnallisista asioista.
