Perussuomalaiset maalailivat elpymisrahastosta Troijan hevosta – Vanhanen: "Hallituksen mielestä tämä on kertaratkaisu, ja piste"

Eduskunnan kyselytunti

Eduskunta sai jälleen väitellä sydämensä kyllyydestä EU:n elpymisrahastosta, kun perussuomalaiset löivät iltaistunnon listalla olleen kansanäänestysaloitteen pöytään jo kyselytunnilla.

Hallitukselta vaadittiin asiasta kansanäänestystä, jota ei kuitenkaan ole luvassa. Eurooppaministeri Tytti Tuppurainen (sd.) muistutti, että Suomessa kansalaisten mielipiteen muodostaa vaalien välillä eduskunta.

– Ja eduskuntaa edustaa suuri valiokunta silloin, kun Euroopan unionin asioista päätetään.

Tuppuraisen mukaan mandaatti kertaluonteisen elpymisrahaston perustamiseen on saatu suurelta valiokunnalta, ja tältä osin kansanvalta on toteutunut.

Tuppuraisen mukaan elpymisrahasto on myös luotu täysin unionin perussopimusten puitteissa, joten huoli liittovaltiokehitykseen johtamisesta on turha.

Valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk.) ihmetteli perussuomalaisten intoa luoda käsitystä, jonka mukaan rahastoon sisältyisi jonkinlainen sitoumus tulevaisuuteen.

Vanhasen mukaan näin ei ole.

– Hallituksen mielestä tämä on kertaratkaisu, ja piste.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho ihmetteli kuitenkin, miksi hallituksessa on luotu myös sellaista mielikuvaa, että Suomi ei voisi jättäytyä tämän paketin ulkopuolelle tai pysäyttää sen etenemistä, koska tämä merkitsisi eroamista Euroopan unionista.

Halla-aho viittasi siihen, että Puola ja Unkari ovat nyt jumiuttaneet paketin, joskin omista, itse asiaan liitymättömistä syistään.

– Miten voitte taata sen, kun tehdään seuraava paketti, onko meillä silloin enemmän muskeleita kieltäytyä siitä?

Vanhanen vastasi, että jokainen EU-maa voi tietenkin kaataa paketin kansallisissa parlamenteissaan. Suomen eduskunnassa se käsitellään joskus talvella.

Vanhanen toisti, että Suomen intresseissä ei missään tapauksessa ole luoda ikään kuin eurooppaoikeudellista tulkintaa, jonka mukaan kyseessä olisi jonkinlainen ennakkopäätös.

Kokoomuksen Ilkka Kanerva huomautti kansanäänestyksen vaatijoille, että eduskunta ei voi olla mikään lapanen ja vätys, joka välttää vastuunsa silloin kun asia tuodaan sen käsiteltäväksi. Hän kysyi, onko jossakin muussa maassa vireillä kansanäänestystä asian ympärillä.

Tuppurainen sanoi, ettei ole sellaisesta kuullut. Hän huomautti, että kyse on täysin EU:n normaaliin päätöksentekokehikkoon rakentuvasta ja EU:n perussopimuksia noudattelevasta asiasta.

– Tämä on kertaluonteinen ratkaisu koronakriisin johdosta, ei pankkien pelastuspaketti, ei euro- tai finanssikriisipaketti, vaan kysymyksessä on EU:n solidaarisuus, joka on olennainen osa jo siinä EU:ssa johon Suomi liittyi jäseneksi, eurooppaministeri muistutti.

Keskustelu aiheesta jatkui vielä kyselytunnin jälkeen perussuomalaisten nuorisojärjestön laatiman kansanäänestyskansalaisaloitteen pohjalta.

Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r.) muistutti, että eduskunta on käsitellyt EU:n elpymispakettia huolellisesti.

– Sitä on käsitelty täällä useita kertoja, ja esimerkiksi tiistaina täysistunnossa käytiin keskustelua hallituksen kestävän kasvun ohjelmasta. Eduskunnan valiokunnat käsittelivät Suomen neuvottelukantaa valtioneuvoston kirjelmien pohjalta ennen huippukokousta kesällä, suuri valiokunta on myös sen jälkeen keskustellut asiasta monta kertaa, ja eduskunnan kannan neuvottelujen eri vaiheissa päätti suuri valiokunta.

Oikeusministerin mukaan kaikki päätökset, mitä eduskunnassa tehdään, eivät ole helppoja, mutta tällaisessa asiassa vastuu on eduskunnalla eikä sitä voi sysätä kansalaisille.

– Katsoisin, että nyt olisi syytä keskustella siitä, minkälainen se vastuu on, mikä meillä jokaisella kansanedustajalla on, eikä huutaa kansanäänestysten perään. Se ei ole tässä asiassa ratkaisu.

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen huomautti, että myös Suomen pohjoismaiset ystävät Ruotsi ja Tanska ovat rahaston takana, vaikka heillä on oma valuutta.

Kurvisen mukaan Suomen vastuut paketissa ovat tarkkarajaisia, eikä niistä seuraa mitään hillitöntä velkavankeutta.

– Esimerkiksi oma kotiseutuni Länsi-Suomi, Pohjanmaa on yksi pahiten koronasta taloudellisesti kärsiviä alueita, koska viennin kohdemaissa ostajilla ei ole rahaa tämän takia. Lisäksi tässä ohjelmassa on paljon hyviä hankkeita pitkin maakuntia: laajakaistaa, biokaasua, koulutuspaikkoja, hyviä tukiaisia.

Kurvinen sanoi luottavansa maaseudun puolustajana enemmän EU:hun kuin Halla-ahoon ja perussuomalaisiin.

– Jos he saisivat päättää näistä maatalous‑ ja aluerahoista, ei tulisi sentin senttiä maaseudulle. Ne jäisivät Eiraan pormestari Halla-ahon päätettäviksi.