Perusopetus ja varhaiskasvatus saavat rahaa laadun kehittämiseen – samalla toivotaan, että varhaiskasvatukseen osallistuisi yhä useampi

Opetus

Perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen eriarvoistumista pyritään ehkäisemään uudella kehittämisohjelmalla.

Opetusministeri Li Andersson (vas.) kertoo, että ohjelmaan on varattu perusopetuksen osalta 180 miljoonaa euroa ja varhaiskasvatuksen osalta 125 miljoonaa euroa yhteensä kolmen vuoden ajalle.

Kehittämisohjelma on laaja kokonaisuus. Andersson korostaa erityisesti toimia eriarvoistumiskehityksen ennaltaehkäisemiseksi.

Suomessa oppimiserot ovat kasvaneet sekä alueellisesti että tyttöjen ja poikien välillä. Alueellisia eroja on paitsi eri kaupunkien välillä myös suurten kaupunkien sisällä.

Andersson huomauttaa, että perhetaustan vaikutus oppimistuloksiin on voimistunut Suomessa nopeasti kuluneen vuosikymmenen aikana. Hän pohtii, että yhteiskunnan laajempi kehitys näkyy kouluissa.

– Valtaosa suomalaisista voi hyvin, valtaosa suomalaisista lapsista ja nuorista voi hyvin, he pärjäävät hienosti, mutta huono-osaisuus kasautuu tietylle ryhmälle. Samalla tavalla tämä eriarvoistuminen näkyy koulujen sisällä ja näkyy siinä, että koulu ei pysty yhtä hyvin kuin aikaisemmin puuttumaan tähän kotitaustoista johtuviin eroihin, Andersson sanoo.

Perusopetukseen suunnattavalla rahalla pyritään löytämään keinoja, joilla lapsen taustan vaikutusta oppimistulokseen pystyttäisiin tasaamaan. Lisäksi aikomus on tehostaa oppilaanohjausta sekä pienentää ryhmäkokoja.

Anderssonin mukaan varhaiskasvatuksen laatua parantamalla pyritään myös muun muassa siihen, että entistä useampi lapsi osallistuisi varhaiskasvatukseen.

Andersson huomauttaa, että tutkimusten mukaan varhaiskasvatuksen koettu laatu on yksi tekijöistä, jotka vaikuttavat eniten vanhempien päätöksiin siitä, osallistuuko lapsi varhaiskasvatukseen vai ei.

Yhtenä monista tavoitteista on tehdä esiopetuksesta ja perusopetuksen kahdesta ensimmäisestä luokasta yhtenäisempi kokonaisuus, jolloin lapsilla olisi joustavampi mahdollisuus edetä oman kehittymisen tahdissa.

Andersson kertoo, että ministeriössä on tarkoitus pohtia, miten joustavaa siirtymistä helpotettaisiin hallinnollisesti.

– Tämänkaltaista kehittämistyötä on aika paljon tehty. Monissa kunnissa on pyritty myös uusien koulukiinteistöjen toteuttamisen yhteydessä luomaan tätä jatkumoa ja joustavaa siirtymää esiopetuksen sekä ykkös- ja kakkosluokan osalta, Andersson kertoo.

Lisäksi suunnitelmissa on kaksivuotisen esiopetuksen kokeilun toteuttaminen.

Viime vuosina julkisuudessa on keskusteltu varhaiskasvatuksen osalta muun muassa lastentarhaopettajien palkkauksesta.

Anderssonin mukaan on erittäin tärkeää, että valtio ja kunnat tekevät yhteistyötä alan vetovoiman lisäämiseksi.

Kehittämisohjelmassa aiotaan puuttua myös varhaiskasvatuksen johtamiseen, ja sen nykytilasta tehdään selvitys. Tällä pyritään osaltaan parantamaan varhaiskasvatuksen parissa työskentelevien työhyvinvointia.

Andersson muistuttaa, että varhaiskasvatuksella on tärkeä rooli yhteiskunnassa myös kansantalouden ja työllisyysasteen näkökulmasta.

– Ilman näitä palveluja ja ilman joka päivä varhaiskasvatuksessa työskentelevien ammattilaisten työpanosta tämä maahan ei pyöri, emmekä myöskään pääse työllisyystavoitteisiin.