Perhevapaat, harrastukset, varhaiskasvatusmaksut – tältä näyttävät hallituksen "mykistävät panostukset" lapsiin
Perheiden arkeen on tehty isoja uudistuksia tällä hallituskaudella.
Elokuussa tuli voimaan perhevapaauudistus, jossa isille kiintiöityjä ansiosidonnaisia vapaita pidennetään lyhentämättä äitien käytettävissä olevaa osuutta. Pienten lasten kotihoidontuki säilyy entisellään.
Keskustan kynnyskysymyksiin kuului, että uudistuksen on oltava perheille parannus nykyiseen järjestelmään.
Eduskunnassa käydyssä perhevapaauudistuksen lähetekeskustelussa kristillisdemokraattien eduskuntaryhmän puheenjohtaja Päivi Räsänen luonnehti hallituksen esitystä huomattavasti paremmaksi kuin edeltävien keskustelujen ja hallituksen sisäisten, uudistukseen kohdistuneiden paineiden pohjalta oli syytä odottaa.
– Haluankin tässä ihan avoimesti antaa kiitoksen keskustapuolueelle, jonka kädenjälki näkyy tässä uudistuksessa, hän sanoi.
Kokoomuksen kansanedustaja Sanni Grahn-Laasonen puolestaan katsoi, että ”tasa-arvon näkökulmasta uudistus on valitettavasti vesittynyt pahan kerran matkan varrella”.
– Tasa-arvo ei etene, ja uudistus saattaa asiantuntijoiden mukaan jopa heikentää työllisyyttä, hän sanoi lähetekeskustelussa syyskuussa 2021.
Keskustan kansanedustaja Hanna Huttunen harmitteli, että valitettavan usein perhepoliittista keskustelua käydään vain työelämän ja talouden näkökulmasta, ja perheiden toiveet ja arki unohtuvat.
– Perhevapaauudistus ei ole vain työllisyysteko, tämä on arvovalinta, Huttunen sanoi.
Lain esitteli sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkinen (vas.), joka sanoi uudistuksen olevan iso panostus lapsiperheisiin.
– Ansiosidonnaisten vanhempainrahapäivien määrä lisääntyy nykyisestä. Uudistuksen tavoitteena on, että perhevapaat ja hoitovastuu jakautuvat perheissä tasaisemmin molempien vanhempien kesken, ja uudistus kannustaa erityisesti isiä lisäämään vapaiden käyttöä, Sarkkinen sanoi.
Perheellisten opiskelijoiden toimeentuloa parannettiin jo vuoden 2020 alusta, jolloin opintorahan päälle tulevaa huoltajakorotusta alkoi saada 100 euroa kuussa entisen 75 euron sijaan.
Perhevapaauudistus ei ole vain työllisyysteko, tämä on arvovalinta.
Hanna Huttunen (kesk.)
Varhaiskasvatusmaksuja alennettiin tällä kaudella roimasti. Noin 30 000 kotitaloutta siirtyy maksuttoman varhaiskasvatuksen piiriin, kun uudistus tulee voimaan maaliskuussa 2023.
Jatkossa enää alle puolet perheistä maksaa lastensa varhaiskasvatuksesta. Lakiesityksessä on arvioitu, että päivähoitoon tulee uudistuksen myötä 2 900 lasta lisää vuoteen 2026 mennessä.
Opetusministeri Li Andersson (vas.) on huomauttanut, että vasemmistoliitto ja moni muu puolue tavoittelee maksutonta varhaiskasvatusta Suomeen.
Lukiosta ja ammatillisesta koulutuksesta on jo tehty tällä kaudella maksutonta, mikä merkitsee perheille jopa tuhansien eurojen säästöjä yhtä lasta kohden.
Laajennettu oppivelvollisuus astui voimaan vuonna 2021. 18 vuoden oppivelvollisuusiällä tavoitellaan sitä, että jokainen peruskoulun päättävä suorittaisi vähintään toisen asteen tutkinnon.
Korkeakoulupolitiikassa muutettiin suuntaa. Keskittämislinja vaihtui hajauttamiseen, kun yli 12 000 uutta korkeakoulupaikkaa myönnettiin eri puolille Suomea. Oulun yliopisto sai esimerkiksi oikeuden kouluttaa psykologeja.
– Minä en keskitä vaan haluan laajentaa korkeakoulutuksen saavutettavuutta, silloinen tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen (kesk.) linjasi Helsingin Sanomissa marraskuussa 2021.
Korkeakoulujen perusrahoitusta vahvistettiin yhteensä 60 miljoonalla eurolla. Siitä 40 miljoonaa euroa meni yliopistoille ja 20 miljoonaa ammattikorkeakouluille.
Korkeakouluopiskelijoille sallitaan enemmän työntekoa ilman pelkoa opintotuen menettämisestä. Opintotuen tulorajoja korotettiin tämän vuoden alusta lähtien 50 prosentilla vuoden 2021 tasosta.
Toisen asteen koulutukseen on lisätty opettajia ja ohjaajia. Rahoitukseen on tehty pysyvä tasokorotus. Vuonna 2022 opettajien määrä oli 12 prosenttia suurempi kuin vuonna 2019, ja ohjaajien määrä oli lähes puolet suurempi kuin vuonna 2019.
Harrastamisen Suomen malli toteutettiin peruskouluissa hallituksen toimesta. Jokaiselle lapselle taataan nyt maksuton harrastus koulupäivän yhteyteen kaikissa kunnissa.
Malli vakiinnutettiin lakiin tämän vuoden alusta lähtien. Asiasta vastaava tiede- ja kulttuuriministeri Petri Honkonen (kesk.) iloitsi päätöksestä Twitterissä kesäkuussa 2022.
Lapsilisät maksettiin kaksinkertaisina jouluaaton aattona.
Keskustaa johtava valtiovarainministeri Annika Saarikko esitti asiaa elokuun alussa. Hän perusteli tuplalapsilisää ruuan, energian ja liikkumisen hintojen nousulla. Lapsilisä ei nouse kustannusten mukana, koska sitä ei ole sidottu indeksiin.
Hallituksen päätös ylimääräisen lapsilisän maksamisesta sai eduskunnan lähetekeskustelussa kiitosta sekä hallituksen että opposition kansanedustajilta.
– En tiedä että oppositiosta kukaan olisi tätä vastustanut sinänsä. Tämä on erittäin hyvä asia ja kohdistuu oikein, vaikka siinä ehkä pieniä vappusatasen piirteitä olisikin, perussuomalaisten Juha Mäenpää totesi.
Vasemmistoliiton Jari Myllykoski korosti, että hallitus tekee koko sydämellä lapsiperheille sitä työtä, joka kustannusten nousun vuoksi kuuluu tehdä.
– Ne, jotka kritisoivat, että keskustalainen ministeri on tässä ikään kuin vaaliteemalla, mielestäni se on halveksuttavaa, hän lisäsi.
Elokuussa myös perusturvaan tehtiin ylimääräisiä indeksikorotuksia hintojen nousun vuoksi. 3,5 prosentin korotus tehtiin muun muassa työmarkkinatukeen ja peruspäivärahaan.
Lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen katsoo, että hallituksen panokset lapsiin ovat kaikkiaan ”mykistävät”.
Näitä panostuksia ovat varhaiskasvatusmaksujen pysyvä alennus, ylimääräinen lapsilisä, yksinhuoltajien, työttömien ja toimeentulotukea saavien tuki sekä opiskelijavanhempien tuki, Pekkarinen luetteli Twitterissä syyskuussa.