Pelolla johtaminen ja kiusaaminen jylläävät suomalaisilla työpaikoilla – "Eivät edes ymmärrä kiusaavansa"

– Pelolla johtaminen ei ole vain pomojen etuoikeus, vaan sitä tekee myös työntekijä pomolle tai työntekijä toiselle työntekijälle.

Näin kuvailevat ”Pelolla johtaminen on perseestä” -kirjan kirjoittajat Maarika Maury ja Jaana Tuomila pelolla johtamisen ilmentymiä.

Kyse on yleisestä ongelmasta. Tuoreen toimihenkilöliitto ERTO:n tutkimuksen mukaan joka kolmas kertoo havainneensa työpaikallaan kiusaamista ja joka viides kokee tulleensa kiusatuksi.

Julkisissa organisaatioissa työskentelevistä peräti 38 prosenttia kertoo huomanneensa kiusaamista.

Pelolla johtaminen on vahvasti pinnassa myös kirjantekijöiden omien havaintojen perusteella.

– Tutkimusten ja huomioiden mukaan ne luvut, jotka kertovat siitä, kokevatko työntekijät tai pomot kiusaavansa toista, ovat huomattavasti pienemmät kuin ne luvut, mitä kiusaamista koetaan. Usein pelolla johtava ei edes ymmärrä kiusaavansa tai ainakaan halua tunnustaa sitä, Maarika Maury mainitsee.

Jaana Tuomilan mukaan me harvoin edes tajuamme, miten pienillä asioilla pelkoa tai kiusatuksi kokemisen tunnetta voi herättää.  

– Uskomme siihen, että jokainen tulee joskus johtaneeksi pelolla, joskus tahattomasti tai tiedostamattomastikin. Mitä enemmän kiinnitämme huomiota asiaan ja opimme ymmärtämään, millaisilla tavoilla pelolla johtaminen ilmenee, sitä helpompi asiaan on tarttua ja muuttaa omaa toimintaansa, hän toteaa.

Huutaminen ja piikittely on helpompi havaita, mutta kiusaaminen tai pelolla johtaminen voi näyttäytyä monella tavalla.

Puhumattomuus, tiedon panttaaminen tai sen puute, ideoiden vähättely ja virheisiin tuijottaminen voivat olla yhtä lailla pelkoa herättäviä.

– Ihmiset kokevat erilaisuuden joskus pelottavana, Tuomila muistuttaa.

Yksi tärkeistä asioista on Tuomilan mukaan myös olla tulkitsematta liikaa toisia pahantahtoisilla motiiveilla.

– Joskus esimerkiksi innostuvat, vahvasti itseään ilmaisevat ihmiset ja heidän motiivinsa tulkitaan usein väärin. Tärkeää on kuitenkin keskustella tuntemuksista ja yhteisistä tavoista ja erilaisuudesta. Näin saadaan perspektiviä toisten toimintaan ja osataan muuttaa omaa toimintaa.

Kirjoittajat ovat juuri julkaisemassa kirjastaan uusittua painosta, jossa painotetaan ilolla johtamisen merkitystä.

Sen kautta saadaan helpommin löydettyä yhteinen tekemisen suunta ja luomalla keskusteleva, avoin kulttuuri, jossa uskalletaan puhua, tehdä virheitä ja ottaa myös ikäviäkin asioita esille ilman ilman rangaistuksen pelkoa.  

– Usein tärkeä rooli on sillä, joka huomaa asian, mutta ei koe olevansa kiusattu. Jos siinä roolissa on uskallusta puuttua asiaan rakentavalla tavalla pelkäämättä oman roolin puolesta, kiusatuksi kokemisen luvut saataisiin pienemmäksi.