Pelätty syöpä tappaa Suomessa nopeammin kuin Ruotsissa – Syy on nolo
Suomessa kuollaan keuhkosyöpään keskimäärin nuorempina kuin muissa Pohjoismaissa, kertoo Helsingin yliopisto tiedotteessaan.
Miksi pelätyn syövän hoitotulokset ovat Suomessa huonompia kuin Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa tai Islannissa?
Tiedotteen mukaan yksi keskeisimpiä syitä on perusterveydenhuollon diagnostiikan puutteet. Lääkärin hoitoon myös pääsee hitaammin.
Suomessa keuhko-oireisten potilaiden odotusajat vastaanotolle ovat kaikissa hoitopolun vaiheissa pidempiä kuin muissa Pohjoismaissa.
Keskimääräinen odotusaika perusterveydenhuollon vastaanotolle on noin kaksi viikkoa, kun muualla lääkäriin pääsee yleensä alle viikossa. Suomessa jopa 40–60 prosenttia potilaista tapaa ensikäynnillään hoitajan, muissa Pohjoismaissa lääkärin.
– Keuhko-oireisille potilaille tehtävä diagnostiikka perusterveydenhuollossa on Suomessa vähäisempää ja perustuu suppeampiin menetelmiin kuin muissa Pohjoismaissa. Erityisesti tietokonetomografiaa tehdään muualla laajemmin jo hoitopolun alkuvaiheessa, mikä mahdollistaa varhaisemman diagnoosin, tiedotteessa todetaan.
Apulaisprofessori Paulus Torkki Helsingin yliopistosta sanoo tiedotteessa, että Suomen terveydenhoidossa on vahva portinvartijamalli. Hoitoon pääsee vasta arvioinnin kautta.
– Siten voidaan toki ohjata potilasvirtoja tarkoituksenmukaisesti. Mallin riskinä on kuitenkin, etteivät potilaat pääse hoitoon tarpeeksi nopeasti tai ollenkaan. Ongelma koskee etenkin potilaita, joilla on hankalasti tunnistettava sairaus, kuten keuhkosyöpä, Torkki pohtii.
Suomessa keuhkosyövän hoidon vaikuttavuutta ei myöskään seurata järjestelmällisesti sairaalatasolla. Niin tehdään esimerkiksi Ruotsissa ja Tanskassa.
Torkin mukaan muissa Pohjoismaissa hoitokäytäntöjä kehitetään jatkuvasti keräämällä ajantasaista tietoa ja vertaamalla sairaaloiden välisiä hoitotuloksia.
– Koska hoidot kehittyvät jatkuvasti, on tärkeää tunnistaa, miten ne vaikuttavat erityyppisiin potilaisiin, Torkki painottaa.
Uusia keuhkosyövän hoitomuotoja kuten neoadjuvantti-immunoterapiaa ja kemoterapiaa ei käytetä Suomessa, Islannissa ja Norja yhtä paljon kuin Ruotsissa ja Tanskassa. Se saattaa osaltaan vaikuttaa parempiin hoitotuloksiin jälkimmäisissä maissa.
Keuhkosyöpä on Suomen kolmanneksi yleisin syöpä sekä miehillä että naisilla. Se aiheuttaa kuitenkin eniten kuolleisuutta.