Patteriston takana – Keskustan ryhmäpomo Juha Pylväs osaa sanoa kovasti, mutta ei turhaan töki kylkiluiden alle
Kansallisella tasolla kestävyysjuoksussa kilpaillut Helsingin yliopiston kasvatti vai maanviljelijä Ylivieskasta?
Molemmat kuvaukset istuvat keskustan ryhmäpomoon Juha Pylvääseen, 50.
– Pyörin sujuvasti Helsingin kabineteissa, mutta kun menen kotopuoleen, niin herkästi lentää haalari niskaan, maatilaa ja koneurakointifirmaa veljensä kanssa pyörittävä Pylväs sanoo.
Pylväs muutti 21-vuotiaana Ylivieskasta Helsinkiin opiskelemaan maa- ja metsätaloustieteitä. Hän kertoo olleensa päätoiminen urheilija, joka harrasti opiskelua. Tärkeintä olivat hyvät harjoitteluolosuhteet ja treenivarusteet.
– Enhän minä Helsingissä opiskelijaelämää harrastanut, vaan olin urheilija, ja saatoin käydä kolme kertaa päivässä lenkeillä. Niiden välissä kävin yliopistolla jollain luennolla, Pylväs sanoo.
Nuori mies pinkoi pitkin Keskuspuistoa. Siellä hän lenkkeilee nykyisinkin, toisen kauden urheilullisena kansanedustajana. Pylväs tunnistaa Keskuspuistosta yhä nuorena mittaamansa maastomerkit, kiven tai puun, jonka kohdalla tulee uusi kilometri täyteen. Omat merkkinsä hänellä on myös 200 metrin vetoja varten.
– Töölön asunnolta pääsee helposti Keskuspuistoon. Siellä metsän keskellä olen kuin kotinurkilla.
Pylväs ylsi nuorena maastojuoksun SM-kisoissa neljännelle sijalle. Joukkuesuorituksista tuli useampi SM-kulta. Ovatko juoksuajat tippuneet noista vuosista?
– Olen viisikymppinen harmaatukkainen ukko. Ikä tekee tehtävänsä, hän nauraa.
Pylväs juoksi nuorena 10 kilometriä puoleen tuntiin. Pari vuotta sitten, kun hän viimeksi mittasi, aikaa meni 38 minuuttia.
Rumpujen paukuttaminen on myös ollut tärkeä harrastus Pylväälle nuoruudesta saakka. Kotona Ylivieskassa hän rummuttaa korvanappeihin tulevan musiikin mukana.
Raskassointinen metallimusiikki on Pylväälle tyylilajien ykkönen, ja tunnetuista bändeistä parhaita ovat Metallica ja Children of Bodom.
– Nighwish myös silloin, kun olen herkällä päällä.
Meillä on tosi monipuolinen ryhmä.
Poliitikkona Pylväs ei ole hakeutunut parrasvaloihin. Hänen pitämiensä salipuheiden vähäisyys nostettiin eri medioissa esiin taas toukokuussa, kun Pylväs valittiin keskustan eduskuntaryhmää johtamaan.
– Rumpalina olen patteriston takana, mutta voin johtaa orkesteria sieltä, hän vertaa.
Pylväs sanoo olevansa hyvin sopeutuvainen, ja toimivansa sen mukaan kuin ryhmänjohtajan rooli vaatii.
– Sanon, kun on sanottavaa, ja tarvittaessa kovastikin. Mutta en töki kaveria kylkiluiden alle, vaan olen puhtaasti asialinjalla.
Pylväs oli jo ensimmäisen kauden kansanedustajana järkyttynyt eduskunnan salikeskustelun tasosta. Tällä kaudella se on mennyt hänestä vielä pahemmaksi.
– Entistä enemmän mennään henkilökohtaisuuksiin ja koitetaan ärsyttää. En tykkää siitä yhtään.
Pylväs haluaa keskustan eduskuntaryhmästä tehot irti hyvällä roolittamisella.
– Olen sitä jo jonkin verran harrastanut. Meillä on tosi monipuolinen ryhmä. On verbaalisesti taitavia sanaseppoja, sitten on puurtajia, jotka tekevät valtavan hyvää työtä. Lisäksi on asiantuntijoita, jotka ovat syvällä jossain substanssissa, ryhmyri sanoo.
Eduskunnan hallintovaliokunnassa yhä vaikuttava Pylväs herätti viime vaalikaudella huomiota edustajakollegansa Mikko Kärnän (kesk.) kanssa.
Syksyllä 2016 kaksikko esitti, että Libyan naapurissa Tsadissa operoivat Ranskan muukalaislegioonan eliittisotilaat voisivat tuhota ihmissalakuljettajien veneitä.
Pylväs myöntää, ettei hän olisi välttämättä olisi kynäillyt kyseistä blogikirjoitusta itse, vaan sen hoiti Kärnä kaksikon keskustelun pohjalta. Pylväs seisoo kuitenkin yhä kannanoton takana.
Hallintovaliokunta oli ollut Sisiliassa perehtymässä turvapaikanhakijoiden vyöryyn. Pylväskin puhutteli nuoria miehiä, joilla oli ruhjeita kasvoissaan kiväärinperistä tulleista iskuista. Miehet kertoivat, että heidät pakotettiin Libyassa leirille odottamaan merimatkaa.
– Rikollisjärjestöt keräsivät ihmisiltä rahat ja laittoivat kumiveneeseen sen verran bensaa, että sillä pääsi kansainvälisille vesille odottamaan pelastetuksi tulemista.
– Tiesimme mitä Afrikan puolella tapahtuu, ja halusimme herättää riittävän raflaavalla tavalla keskustelua siitä, että se ei ole mitään turvapaikanhakuprosessia vaan ihmiskauppaa.
Varsinkin viime kaudella Pylväs halusi rakentaa eduskunnassa verkostoja, tutustua asioihin ja ihmisiin yli puoluerajojen.
– Se on ollut se minun tyylini. Jututan ihmisiä kuppilassa ja valiokunnissa. On huomattavasti helpompi hoitaa asioita, kun verkostot ovat kohdillaan.
Pylväästä tosin tuntui, että Ylivieskan paikallispolitiikassa verkostot olivat jo liiankin syvällä.
20 vuotta Ylivieskan kaupunginvaltuustossa – joista viimeiset 12 vuotta puheenjohtajana – vaikuttanut Pylväs ei ollut enää ehdolla kesäkuun kuntavaaleissa.
– Koin, että roolini oli jo liian vahva. Kun vähänkin jotain tapahtui, minun oli helppo ottaa kantaa, että tuohon suuntaan painetaan menemään. Mielestäni demokratia alkoi jo heiketä, ja se vaivasi minua hirvittävästi, hän kertoo.
Ylivieskan hallituksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja päätyivät samaan ratkaisuun.
– Sinne tuli pakosta se tilanne, että päätöksentekijät vaihtuvat.
Pylvään mukaan tavoite täyttyi, sillä läpi meni monta uutta nimeä. Pylväs suosittelee samaa vetoa muihinkin kuntiin, joissa on pitkään ollut valta samoilla henkilöillä.
– Ehdottomasti. Se tuo aina uusia ajatuksia ja uutta draivia, kun pitkään kuntapolitiikassa olleet jättäytyvät välillä pois.
Jos välierässä pärjää, niin totta ihmeessä finaalissakin on mahdollisuus pärjätä hyvin.
Keskustan kannatus kuitenkin putosi Ylivieskassa 7,6 prosenttiyksikköä 43,4 prosenttiin. Perussuomalaiset puolestaan kirivät 7,2 prosenttiyksikköä 17,4 prosenttiin.
Keskustan valtuustoryhmät kutistuivat ympäri maata, kun puolue ylsi 14,9 prosentin kannatukseen.
Pylvään mielestä keskustassa on lupa iloita siitä, että kuntavaalitulos oli parempi kuin gallupit ennustivat. Hän uskoo, että tästä “välierästä” on hyvä ponnistaa myös seuraaviin eduskuntavaaleihin.
– Jos välierässä pärjää, niin totta ihmeessä finaalissakin on mahdollisuus pärjätä hyvin.
Pylväs ei kylläkään yllättynyt siitä, että keskusta pärjäsi kuntavaaleissa gallupeja paremmin. Muutama päivä ennen vaaleja hän veikkasi, että kannatusta tulee 15,1 prosenttia. Pylvään tuntuma Pohjois-Pohjanmaalta on, että ääriliikkeet eivät lopulta vetoa ihmisiin, vaan paikallisvaaleissa äänestetään ihmisiä, jotka tunnetaan ja joihin luotetaan.
– Kun puhuttelee ihmisiä kauppojen hyllyjen välissä niin huomaa, ettei keskustalaisilla mitään hätää ole. Ihmiset ajattelevat, että me olemme maltillisia suomalaisia.
Ennen eduskuntavaaleja edessä ovat kuitenkin vielä tammikuun maakuntavaalit.
Pylväs sanoo olevansa kallistumassa siihen, että hän on itsekin niissä ehdolla.
– Ajattelen, että uuden rakentamisessa pitää koettaa olla mukana ohjaamassa uutta maakuntaa oikeille raiteille niin, että alueiden tasa-arvo säilyy.
Pylväs haluaa korostaa hyvinvointialueiden maakunnallista tehtävää.
– Maakunnallisen toiminnan pahin uhka on kuntapolitikointi maakunnallisen näkökulman sijaan, hän näkee.
Äänestämiseen tarvitaan modernimpi tapa.
Maakuntavaalien kiinnostavuus huolettaa jo nyt, sillä kuntavaaleissakin äänestysprosentti jäi ennätysalhaiseksi. Vain 55,1 prosenttia äänioikeuteutuista kävi uurnilla.
Pylväs haluaisikin lopettaa uurnilla käymisen.
– Henkilökohtainen mielipiteeni on, että perinteinen tapa äänestää on menneen talven lumia. Äänestämiseen tarvitaan modernimpi tapa kuin se, että ihmisen täytyy kiikuttaa itsensä johonkin paikkaan B, ja vasta siellä saa antaa äänensä.
Pylväs toivoo, että sähköinen äänestys olisi todellisuutta jo maakuntavaaleissa.
– Ihmiset nauttivat nykyisin helppoudesta, mutta äänestäminen on tehty liian vaikeaksi, ryhmyri summaa.
Nettiäänestystä selviteltiinkin viime vaalikaudella, ja oikeusministeriön työryhmä tuli siihen tulokseen, että sen riskit ovat suuremmat kuin hyödyt. Pylväs ei ymmärrä perustetta.
– Pankkiasiatkin hoidetaan kännykällä, siinä laitetaan omat rahat likoon. Äänen antamisen demokratialle pitäisi myös onnistua.
Juttu on ilmestynyt alun perin Suomenmaan heinäkuun numerossa. Lehden voit tilata täältä.