Paljastus: PS:n Yle-operaatio alkoi vuosia sitten – hallintoneuvoston puheenjohtajalta vaadittiin "myyräntyötä"
Kampanjointi Yleä vastaan kuuluu perussuomalaisen politiikan pitkään linjaan, puolueen entinen kansanedustaja Kimmo Kivelä sanoo Suomenmaalle.
Kivelä kertoo saaneensa maistaa niin sanottujen halla-aholaisten kritiikkiä toimiessaan Ylen hallintoneuvoston puheenjohtajana vaalikaudella 2015–2019.
Perussuomalaisista kansanedustajista osa koki, että Kivelä oli tehtävässä liian Yle-myönteinen, vaikka nyt oli mahdollisuus ”laittaa Yle kuriin”.
– Olisi pitänyt tehdä sellaista myyräntyötä, ikään kuin riisua Ylen arvovaltaa ja heikentää sen asemaa suomalaisessa kulttuurissa ja mediakentässä, Kivelä kuvaa saamaansa palautetta.
– Luonnollisesti toimin toisella tavalla, niissä puitteissa mitkä hallintoneuvoston tehtävät ovat. Kasvavaa kritiikkiä tuli, kun ei tapahtunut mitään.
Kivelä kertoo, että halla-aholaiset alkoivat nostaa Yle-asiaa esiin jo vaalikaudella 2011–2015.
– He toivat eduskuntaryhmän kokoukseen sellaisen ohjelmallisen asian, että nyt terästäydytään suhteessa Yleen.
Kivelän mieleen jäi kokouksesta myös kansanedustaja Pentti Kettusen puheenvuoro siitä, että eväät ovat vähissä, jos ajatellaan puolueen kannatuksen lähtevän nousuun Yleä haukkumalla.
Kivelän käsityksen mukaan halla-aholaisia ärsytti etenkin ”Ylen toimittajien asennoituminen ja maailman katsominen punavihreiden silmälasien läpi”.
– Maahanmuuttopolitiikkaan suhtauduttiin heidän mielestään (Ylessä) liian ymmärtäväisesti, ja kaikkea tällaista siinä oli. Ohjelmapolitiikkaan liittyvää kritiikkiä oli myös paljon.
– Tälle ryhmittymälle ei tuntunut olevan selvää, että ohjelmapolitiikan ja hallintoneuvoston välillä on palomuuri, eli ohjelmapolitiikka ei kuulu poliitikoille, Kivelä sanoo.
Hän kertoo pitäneensä itse selvänä, ettei hallintoneuvoston puheenjohtaja voi toimia yhtiötä vastaan.
– Siinä toimitaan yhtiön parhaaksi kuitenkin ajatellen, että on käytänteitä mitä on syytä uudistaa.
Kivelä toteaa, että rintamalinjat perussuomalaisissa olivat selvät, ja puolue olikin lähellä hajoamista.
MTV Uutiset kertoi joulukuussa 2016, että perussuomalaisten eduskuntaryhmässä on laajalti tyytymättömyyttä Kimmo Kivelää kohtaan Ylen hallintoneuvoston puheenjohtajana. Uutisen mukaan häntä pidettiin liian Yle-henkisenä, ja hänen katsottiin puolustaneen liiallisesti Ylen linjauksia ja rahoitusta.
MTV:n jutussa Kivelän toimintaa puolustaa silloinen ryhmänjohtaja Sampo Terho, josta tuli myöhemmin sinisten puheenjohtaja.
Kivelä kuuluu myös niihin, jotka lähtivät sinisiin perussuomalaisten hajottua kesäkuussa 2017. Jussi Halla-ahosta oli tullut perussuomalaisten puheenjohtaja juuri ennen hajoamista.
– Yle-asia oli yksi tekijä, joka jakoi porukkaa kahtia. Sinisiin lähteneissä ymmärrettiin, että Yle on julkisen palvelun yhtiö ja sillä on paikka suomalaisessa yhteiskunnassa, Kivelä sanoo.
Kivelä ei yllättynyt siitä, että perussuomalaiset on halunnut nykyhallituksessa ajaa Yle-leikkauksia.
Parlamentaarinen Yle-työryhmä pääsi syyskuussa sopuun Ylen rahoituksen leikkaamisesta, mutta leikkaukset olivat perussuomalaisten mielestä liian pieniä.
– Viime eduskuntavaaleissa perussuomalaisilla oli Yle niin tapetilla, että selvää oli, että perästä kuuluu vaalien jälkeenkin, Kivelä toteaa.