Päätoimittajalta | Kremlin hetki koitti – iski länttä arkaan paikkaan

Saudi Arabian pääkaupungissa Riadissa käydyt salakähmäiset keskustelut Venäjän ja Yhdysvaltain välillä tyrmistyttävät eurooppalaisia johtajia monesta syystä. Ilmeisin ongelma liittyi siihen, että vapaan maailman johtovaltiona vuosikymmeniä esiintynyt Yhdysvallat oli yhtäkkiä valmis käymään Kremlin kanssa kauppaa Ukrainan kohtalolla. Ainakin siltä asetelma näytti ulospäin.

Toinen ongelma liittyi mielikuviin. Kun Yhdysvaltain presidentti Donald Trump tarttui viime viikolla puhelimeen ja soitti Venäjän presidentti Vladimir Putinille, hän antoi ymmärtää, etteivät EU-johtajien vastalauseet häntä juuri liikuta. Vahinko on jo sattunut, vaikka EU myöhemmin pääsisi mukaan keskustelemaan Ukrainan kohtalosta.

Tähän Yhdysvaltain ja EU:n väliseen juopaan Kreml on sittemmin retoriikallaan iskenyt. Kyse on raadollisen laskelmoidusta pyrkimyksestä kylvää eripuraa transatlanttisiin suhteisiin, jotka olivat jo valmiiksi koetuksella. Suojauksen jätti auki Yhdysvaltain Trump, kun hän ei vaivautunut edes konsultoimaan eurooppalaisia ennen kahdenvälistä ajatustenvaihtoa Putinin kanssa.

Venäjä on perinteisesti kohdistanut sapekkaat syytöksensä puolustusliitto Natoa kohtaan, mutta Ukrainan sodan alla Kreml lisäsi propagandamyllyynsä kierroksia. Keskeisimmät Moskovan kovistelut liittyivät siihen, että Nato juonitteli Venäjää vastaan, hivuttautui yhä lähemmäs Venäjän rajoja ja varustautui tulevaisuuden yhteenottoon.

Viime päivinä Kremlin huomio on kuitenkin ollut yhä enemmän EU:ssa. Sekä ulkoministeri Sergei Lavrov että Venäjän YK-suurlähettiläs Vasili Nebenzya ovat kategorisesti torjuneet ”aggressiivisen” EU:n osallistumisen tulevaisuudessa järjestettäviin rauhanneuvotteluihin. Nebenzya on arvioinut, että EU-maat ja Britannia ovat kykenemättömiä pääsemään sopuun Venäjän kanssa. Lavrov on puolestaan todennut, että eurooppalaiset haluavat vain pitkittää sotaa ja lyödä Venäjän.

Sen sijaan Naton johtovaltio Yhdysvallat on nyt Kremlin mielestä järkevämpi kumppani kuin vihamieliseksi kuvattu EU – kiitos diilien päälle ymmärtävän Trumpin.

Eurooppalaisten on syytä uskoa, että Putin pelaa pidempää peliä.

Vaikka Yhdysvaltain ja Venäjän ulkoministerit vasta tunnustelivat tiistaina rauhan edellytyksiä, Putin voi jo juhlia ainakin yhtä merkittävää voittoa: hän ei enää ole Yhdysvalloille persona non grata, ei-toivottu henkilö. Venäjä ei myöskään ole Valkoiselle talolle enää samanlainen paariavaltio kuin ex-presidentti Joe Bidenin aikana. Konkreettinen esimerkki tuulen kääntymisestä on se, että Trumpin ja Putinin tapaaminen on jo valmisteilla.

On suuri riski, että Putin onnistuu huiputtamaan imartelulle persoa Trumpia. Putin petasi jo etukäteen Saudi-Arabian neuvottelulle suotuisia lähtökohtia vapauttamalla amerikkalaisia vankeja. Viimeksi sunnuntaina Trump kertoi medialle uskovansa aidosti, että Putin on nyt saanut sotimisesta tarpeekseen.

Putin saattaakin hetkellisesti tyytyä Itä-Ukrainan anastamiseen, jotta Trump pääsee nauttimaan hetkellisestä rauhantekijän glooriasta. Lisäksi pakettiin kuuluu todennäköisesti Ukrainan jättäminen rajamaaksi Naton ulkopuolelle.

Eurooppalaisten on syytä uskoa, että Putin pelaa pidempää peliä. Jos Trump pakottaa Ukrainan rauhaan, Eurooppa voi löytää itsensä tilanteesta, jossa rohkaistunut Venäjä uhkaa unionin itäisiä maita ja Yhdysvallat vetäytyy toisen maailmansodan jälkeisistä sitoumuksistaan.

Yhdysvaltain tärkein liittolainen Euroopassa on perinteisesti ollut Britannia. Maan pääministeri Keir Starmer on kuvaillut Euroopan tilannetta kriisiksi, joka tulee eteen kerran sukupolvessa. Lisäksi Starmer on ilmoittanut haluavansa toimia ”siltana” Yhdysvaltain ja Euroopan välillä.

Ensi viikolla Washingtonissa vierailevan Starmerin onkin määrä esitellä Trumpille eurooppalaisten johtajien yhteinen näkemys Ukrainan tulevaisuuden turvaamiseksi.

Suunnitelmassa on silti yksi vakava ongelma: tähän asti Trumpin hallinnon tyly viesti on ollut, etteivät sillat Eurooppaan kiinnosta.