Orpo ei halua velvoittavaa hoitajamitoitusta lakiin – hoiva-alan ammattijärjestöt ovat päinvastaisella kannalla

Hoiva-ala

Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) ei lämpene hoitajamitoituksen velvoittavuudelle. Hän sanoi medialle eduskunnassa, ettei usko, että mitoituksen kirjaaminen lakiin toisi oikeaa tulosta.

Oppositio ja useat alan asiantuntijat vaativat, että vanhuspalveluihin täytyy saada sitova hoitajamitoitus. Tällä hetkellä hoitajien määrä on vain suositus. Suosituksen mukaan hoitajia on oltava 0,5 yhtä hoidettavaa kohden.

Hoiva-alan ammattiliitot pitävät vanhustenhoidon ongelmia nimenomaan yksityisen sektorin ilmiönä. Ne olivat keskiviikkona eduskunnassa kertomassa hoitohenkilöstön huolista välikysymystä aiheesta valmistelevalle oppositiolle.

– Missä tahansa jäsenistön tai luottamusmiesten koulutuksessa ihmiset kertovat siitä hädästä ja huolesta, mikä siellä on. Tätä tulee kunnilta jonkin verran, mutta se on aivan minimaalista verrattuna siihen, minkälainen ilmiö se on nimenomaan yksityisellä sektorilla. Siksi huomio on kiinnitettävä siihen, että korjataan yksityisen sektorin ongelmat, sanoo johtava lakimies Vappu Okkeri Tehystä.

Okkerin mukaan taustalla ovat isojen yritysten säästöpäätökset. Suuret yritykset säästävät hänen mukaansa samoilla keinoilla.

– Sijaisia ei hankita, tai jos hankitaan, he tekevät lyhyempää työvuoroa. Viikonloppulisistä säästetään, työvuorojen vaihteessa on paljon yksin työskenteleviä, saattohoitoon ei hankita lisää resursseja ja työvuoroluetteloissa on epäselvyyksiä, puhutaan haamuhoitajista. Nämä on purettava, jotta hoidon laatu saadaan järkeväksi.

Okkerin mielestä ennen kaikkea on tärkeää, että hoitajamitoitukseen ei lasketa avustavaa työtä, kuten tällä hetkellä.

– Hoitajilla menee valtavasti aikaa siihen, että he siivoavat, pesevät pyykkiä ja lämmittävät ruokaa. Tässä ei ole mitään järkeä, koulutetun hoitohenkilöstön pitää saada tehdä koulutuksen mukaisia töitä. Toisekseen palveluiden laatu on turvattava ja katsottava, että hoito on asianmukaista, ja mitoitusta lisätään saattohoitotilanteissa tai sellaisissa tilanteissa, kun tarve kasvaa.

Yksityisen sektorin ongelma johtuu ammattiliittojen edustajien mukaan alan luonteesta ja pitkään jatkuneesta kilpailutuksesta.

– Siellä on pitkään kilpailutettu ja polkuhinnoiteltu palveluja. Kunnilla on myös vastuu. Kuntien on aika katsoa peiliin siitä, että polkuhinnoitellaan palveluja ja tarjotaan sopimuksia, joista tiedetään, että sellaisilla ei kukaan voi tuottaa järkevästi laadukasta palvelua, Okkeri sanoo.

Järjestöjen mielestä hankintalakiin pitäisikin kirjata laatusuositukset vanhustenhoidon kilpailuttamisessa.

Sopimustoimitsija Kari Bagge JHL:stä on sitä mieltä, että vanhustenhoitoa pitäisi alkaa katsoa aivan uusin silmin koko Suomessa.

– Kodinhoidon ihannointi on mennyt aivan liian pitkälle. Kotona on todella huonovointista väkeä, jota kuntatyöntekijät pääsääntöisesti siellä hoitavat, ja palvelukodeissa asuu pääsääntöisesti saattohoitotasoista väkeä, Bagge sanoo.

Hänen mukaansa alalla on myös erittäin hyviä pieniä yrityksiä, mutta suuret firmat ajavat polkuhinnoilla ne pois.

– Sote ei tätä ratkaise, vaan yksityisen hoivan laatu on ratkaistava erikseen, sanovat Okkeri ja Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Superin puheenjohtaja Silja Paavola kuin yhdestä suusta.