Orban joutuu tasapainoilemaan Trumpin suosion ja Venäjän öljyn välillä

Unkarin pääministerin Viktor Orbanin ulkopolitiikka näytti alkavan kantaa toden teolla hedelmää 16. lokakuuta, kun Yhdysvaltain ja Venäjän presidenttien kerrottiin aikovan tavata pian Budapestissä.

Donald Trumpia estoitta ihaileva ja Venäjään hyviä suhteita ylläpitänyt Orban kehui, ettei huipputapaamisen pitopaikaksi olisi käytännössä muita vaihtoehtoja ollutkaan.

Orban sai kuitenkin maistaa trumpilaista arvaamattomuutta vain noin viikkoa myöhemmin. Yhdysvallat ilmoitti peruneensa huipputapaamisen, ja kaiken lisäksi maan hallinto ilmoitti uusista pakotteista kahdelle suurelle venäläiselle öljy-yhtiölle. Viimeksi mainittu päätös sai jopa Orbanin toteamaan, että Trump oli mennyt ”liian pitkälle”.

Unkarille ilmoitukset olivat kova kaksoisisku: Trumpin ja Vladimir Putinin rinnalla seistessään Orban olisi päässyt paistattelemaan rauhantekijänä erona ”Brysselin sodanlietsojiin”. Unkarin ulkoministerin vakuuttelut kokouksen valmistelun jatkumisesta eivät ole saaneet vahvistusta Moskovasta tai Washingtonista.

Kysymys venäläisestä öljystä ja kaasusta on vieläkin perustavampi ja siksi luultavasti pääosassa, kun Orban tapaa Trumpin Valkoisessa talossa perjantaina. Pääministerin arvioidaan yrittävän saada Trumpin antamaan Unkarille vapautuksen pakotteiden noudattamisesta.

Trumpin mukaan hänen ”ystävänsä” Orban on tällaista poikkeusta jo pyytänyt, mutta sellaista ei ole myönnetty. Trump ei kuitenkaan sanonut, etteikö se olisi mahdollista.

Paremman puutteessa Orban yrittänee ostaa öljyasiassa lisäaikaa ensi huhtikuun vaaleihin saakka, joissa häntä haastaa omista riveistä noussut ennakkosuosikki, europarlamentaarikko Peter Magyar.

Yliopistonlehtori Heino Nyyssösen mukaan Trump tuskin heittää EU:n ”trumpilaisimman maan” pääministeriä suoraan bussin alle perjantain tapaamisessa, mutta yksi asia on selvä:

– Orban tarvitsee Trumpia enemmän kuin Trump Orbania, Nyyssönen sanoo. Hän toimii valtio-opin yliopistonlehtorina Turun yliopistossa.

Orban on perustellut, ettei Unkarilla sisämaavaltiona ole muuta vaihtoehtoa kun tuoda putkiöljyä ja -kaasua Venäjältä. Lisäksi unkarilaiset jalostamot on nimenomaan suunniteltu käsittelemään venäläistä Urals-öljyä vähempirikkisen Pohjanmeren Brent-laadun sijaan.

Kun muu Eurooppa on vähentänyt riippuvuuttaan Venäjän energiasta hyökkäyssodan aikana, on sen osuus Unkarissa käytetystä energiasta vain kasvanut. Jos Washingtonista heltiäisi ymmärrystä öljyn ja kaasun suhteen, Unkari voisi vastavuoroisesti olla halukas hankkimaan amerikkalaista ydinvoimateknologiaa.

Toisen samankokoisen sisämaavaltion Tshekin esimerkki vie kuitenkin pohjaa unkarilaisten perusteluilta. Venäjän hyökkäyssodan alettua Tshekki alkoi määrätietoisesti irrottautua mittavasta öljy- ja kaasutuonnistaan. Viime huhtikuussa maa saattoi kertoa päässeensä kokonaan irti venäläisestä energiasta.

Orbanin uhkakuvana maalailemaa energian hintojen nousua ei ole Tshekissä irtautumisen jälkeen nähty. Sama temppu olisi asiantuntijoiden mukaan toteutettavissa myös Unkarissa. Nyyssösen mukaan valitussa linjassa onkin kyse enemmän poliittisesta valinnasta kuin taloudesta ja maantieteestä.

– Olisihan heillä ollut kolme vuotta aikaa tämä asia järjestää. Tshekin lisäksi myös Itävalta on sisämaavaltio, joten tämä argumentti ei tunnu riittävän, Nyyssönen sanoo. Venäläisen kaasun tuonti Itävaltaan päättyi hieman alle vuosi sitten.

Nyyssönen muistuttaa samalla, että emme välttämättä tunne kaikkia asian taustoja.

– En pidä mahdottomana, etteikö Putin voisi kiristää Orbania jollain argumentilla, hän sanoo.

Vaihtoehtoinen tuontireitti Unkarin öljylle kulkisi Kroatian rannikolta Adria-putkistossa. Unkarissa on sanottu tämän olevan poissa laskuista kroatialaisten perimien korkeiden kauttakulkumaksujen sekä putkiston liian alhaisen kapasiteetin takia. Kroatian ja lukuisten asiantuntijoiden mukaan väite ei pidä paikkaansa.

– Näitä syytöksiä on kuultu pitkään ja ne ovat 100-prosenttisesti epätosia. Tämä on vain tekosyy jatkaa venäläisen öljyn ostamista. Meillä ei ole mitään esteitä toimittaa öljyä (Unkarille), olisimme valmiita minuuteissa, Kroatian talousministeri Ante Susnjar sanoi Politico-lehdelle.

Asiantuntijoiden mukaan Unkarissa ongelma venäläisestä öljystä luopumisessa ei ole kuluttajahintojen nouseminen vaan valtiollisen öljy-yhtiön MOL:n voittojen ja sitä kautta valtion tulojen supistuminen.