“Oppositiopuolueet ovat unohtaneet, että elämme maailmanlaajuista talous- ja terveyskriisiä“ – keskusta ei ole luopunut työllisyystavoitteesta, puoluejohto vakuuttaa

Keskusta

Keskustan tuore puoluejohto piti puheenjohtaja Annika Saarikon linjapuheen jälkeistä tiedotustilaisuutta keskustakirjasto Oodissa samaan aikaan, kun Mannerheimintien toisella puolella Eduskuntatalossa oppositio tiedotti jättävänsä välikysymyksen hallitusohjelman talous- ja työllisyystavoitteiden hylkäämisestä.

Saarikko korosti keskustan olevan hyvin tyytyväinen siihen, että joistakin ulkopuolisista ennakko-odotuksista huolimatta budjettiriihessä pystyttiin tekemään päätöksiä, joilla valtiovarainministeriön arvion mukaan pystytään todentamaan yli 30 000 työllisen vaikutus.

Lisäksi hallitus sitoutui tekemään 50 000 työpaikkaa lisää, joskin osa yhteensä 80 000 uudesta työpaikasta näkyy konkretiana vasta vuosikymmenen loppuun mennessä.

Saarikko muistuttaa, että talouden globaali ympäristö on muuttunut huomattavasti koronakriisin vuoksi.

– On selvää, että tällä aikataululla se 75 prosentin työllisyysaste karkaa. Onko keskusta luovuttanut siitä? Ei tietenkään. Päinvastoin tiedämme, että Suomi tarvitsee vielä sitäkin korkeamman työllisyysluvun.

– Nyt tehdyistä päätöksistä osa vaikuttaa hyvinkin nopeasti, esimerkiksi työvoimapalveluiden pohjoismainen malli. Tulee parempia palveluita, mutta myös enemmän velvoittavuutta työnhakijalle. Aikajänne laskettiin kuitenkin pitkäksi, myös ajatellen yli 55-vuotiaiden kokonaisuutta, Saarikko viittaa esimerkiksi järjestöjen neuvottelussa olevaan eläkeputken poistoon.

Työllisyystoimia on syntynyt hallituksen alkukauden mittaan, ja varsin iso osa syntyy seuraavan parin kuukauden aikana työmarkkinajärjestöjen valmistelussa, Saarikko toteaa.

– Ellei näin tapahdu, hallitus on päättänyt, että päätökset syntyvät tämän vuoden puolella hallituksen toimesta, hän muistuttaa.

Saarikon mukaan työllisyyskeskustelussa numerot vilisevät ja puhutaan hallituksen vastuusta, jolloin liian vähälle huomiolle jää se, että työpaikat syntyvät yrityksissä.

Siksi on tärkeää, että hallitus pystyy viestimään yrityksille ennustettavuutta ja vakautta, Saarikko korostaa.

Keskustan varapuheenjohtaja Petri Honkonen ihmettelee opposition välikysymyksen muotoilua.

– Hämmästyttää, että oppositiopuolueet ja monet muutkin ovat unohtaneet, että elämme tällä hetkellä maailmanlaajuista talous- ja terveyskriisiä. Näissä olosuhteissa talouspolitiikan virityksissä ja konkreettisissa toimenpiteissä on oltava hyvin hienovarainen, jotta ei tapeta kotimaista kysyntää, ja saadaan työllisyyttä eteenpäin.

Honkosen mielestä myös suomalaisen teollisuuden tulisi tunnustaa se, että nämä esimerkiksi sähköveron alentaminen ja päästökauppakompensaation uudistaminen ovat todella isoja päätöksiä, jotka turvaavat työpaikkoja tulevaisuudessa.

– Käytännössä pystyimme toteuttamaan juuri sen, mitä teollisuus toivoi ja pyysi tulevalta, keskustan varapuheenjohtaja Riikka Pakarinen myötäili.

Keskustan varapuheenjohtaja Markus Lohi totesi puolueen pettyneen siihen, ettei paikallinen sopiminen vieläkään edennyt.

– Suomessa on liian paljon sellaista ajattelua, että työntekijä ja työnantaja olisivat vastakkaisilla puolilla pöytää. Meidän ajattelussamme ne ovat pääosin samalla puolella, ja toisella puolella ovat kansainväliset markkinat ja kilpailu, jotka haastavat suomalaisen työn ja yrittäjyyden.

Lohi muistuttaa, että koronakriisin jälkijäristyksissä on helpompaa pyrkiä säilyttämään nykyiset työpaikat kuin luoda uusia.

Nykyisten työpaikkojen säilyttämisen näkökulmasta paikallinen sopiminen olisi valtavan tärkeä asia, hän katsoo.

– Jotta voitaisiin välttää se, että lomautukset johtavat irtisanomisiin, pitäisi voida hakea paikallisesti joustoja.

Kommentit (2)

  • Lukija24

    Lisäksi hallitus sitoutui tekemään 50 000 työpaikkaa lisää, joskin osa yhteensä 80 000 uudesta työpaikasta näkyy konkretiana vasta vuosikymmenen loppuun mennessä.

    Toimitus voisi vähän miettiä noita sananvalintoja ja jollei miettiminen auta niin voi hakeutua kansantalouden peruskurssille.
    Lähtökohtaisesti hallitus luo tai sen tulisi luoda maahan lainsäädännöllä sellaiset edellytykset että yrittäminen kannattaa ja työpaikkoja syntyy.
    Tietysti hallitus voi pöhöttää verovaroin ja velalla julkista sektoria mutta niillä toimilla ei työttömyyttä saati taloutta saateta kestävälle pohjalle.
    Kansakunta toimittajia myöden odottaa työtä ja leipää yhteiskunnalta jonka petustehtäviin se ei kuulu muiden kuin heikoimpien kohdalla.
    Tämä meno tulee tiensä päähän nopeammin kuin arvataankaan ja silloin lauletaan taas Nälkämaan laulua

    https://m.youtube.com/watch?v=u-eI6eEU2jM

    M.Toivola Sievi

  • Lukija26

    M. Toivola Sievistä puhuu asiaa : Terveeseen talouteen päästään vain : Työllisyysasteen ja tuottavuuden kasvulla (työpanoksen kasvulla ) ,tämä tapahtuu ainoastaan yritysten uskolla investoida Suomeen ja joka on tapahduttava Heti . Ei vuosien päästä . Siksi rakenteiden uudistamisella työpaikkasopimisella on kiire ,jotta mahdolliset uudet työpaikat saadaan synnyttettyä . Jatkuva asioiden siirtely AY- kentän osalla on käsittämätöntä . Samaa asiaa käsiteltiin jo Juha Sipilän Hallituksen aikana . (2015- 2019) . Suomen ikärakenne muuttuu kaiken aikaa kustannusten puolesta epäedullisemmaksi . Yhtä työllistä kohden on yhä enemmän lapsia ja eläkeläisiä . Lasten määrä EI kasva ,mutta myös sen edistämiseksi on tehtävä myös työelämän uudistuksia ,jotta tilanne paranisi . Vanhukset elävät entistä vanhemmiksi myös Sen julkiset menot tulevat kasvamaan . Korona on hoidettava ykkösasiana ,mutta myös Hallituksen on pystyttävä rakenteita uudistamaan . Emme voi pysähtyä ja odotella parempaa aikaa,näihin asioihin on saatava vauhtia . Ratkaisuja ja päätöksiä tekemällä tulemme yhdessä toimien onnistumaan . Marinin Hallitus Ei tule pääsemään vastuuta karkuun ,nyt on pystyttävä myös konkreettisiin tekoihin .

    Seppo Kotaniemi
    Keski-Suomi – Äänekoski

Voit kommentoida kirjauduttuasi palveluun. Tarvitset kirjautumiseen Suomenmaa-tunnuksen