“Oppositiopuolueet ovat unohtaneet, että elämme maailmanlaajuista talous- ja terveyskriisiä“ – keskusta ei ole luopunut työllisyystavoitteesta, puoluejohto vakuuttaa
Keskustan tuore puoluejohto piti puheenjohtaja Annika Saarikon linjapuheen jälkeistä tiedotustilaisuutta keskustakirjasto Oodissa samaan aikaan, kun Mannerheimintien toisella puolella Eduskuntatalossa oppositio tiedotti jättävänsä välikysymyksen hallitusohjelman talous- ja työllisyystavoitteiden hylkäämisestä.
Saarikko korosti keskustan olevan hyvin tyytyväinen siihen, että joistakin ulkopuolisista ennakko-odotuksista huolimatta budjettiriihessä pystyttiin tekemään päätöksiä, joilla valtiovarainministeriön arvion mukaan pystytään todentamaan yli 30 000 työllisen vaikutus.
Lisäksi hallitus sitoutui tekemään 50 000 työpaikkaa lisää, joskin osa yhteensä 80 000 uudesta työpaikasta näkyy konkretiana vasta vuosikymmenen loppuun mennessä.
Saarikko muistuttaa, että talouden globaali ympäristö on muuttunut huomattavasti koronakriisin vuoksi.
– On selvää, että tällä aikataululla se 75 prosentin työllisyysaste karkaa. Onko keskusta luovuttanut siitä? Ei tietenkään. Päinvastoin tiedämme, että Suomi tarvitsee vielä sitäkin korkeamman työllisyysluvun.
– Nyt tehdyistä päätöksistä osa vaikuttaa hyvinkin nopeasti, esimerkiksi työvoimapalveluiden pohjoismainen malli. Tulee parempia palveluita, mutta myös enemmän velvoittavuutta työnhakijalle. Aikajänne laskettiin kuitenkin pitkäksi, myös ajatellen yli 55-vuotiaiden kokonaisuutta, Saarikko viittaa esimerkiksi järjestöjen neuvottelussa olevaan eläkeputken poistoon.
Työllisyystoimia on syntynyt hallituksen alkukauden mittaan, ja varsin iso osa syntyy seuraavan parin kuukauden aikana työmarkkinajärjestöjen valmistelussa, Saarikko toteaa.
– Ellei näin tapahdu, hallitus on päättänyt, että päätökset syntyvät tämän vuoden puolella hallituksen toimesta, hän muistuttaa.
Saarikon mukaan työllisyyskeskustelussa numerot vilisevät ja puhutaan hallituksen vastuusta, jolloin liian vähälle huomiolle jää se, että työpaikat syntyvät yrityksissä.
Siksi on tärkeää, että hallitus pystyy viestimään yrityksille ennustettavuutta ja vakautta, Saarikko korostaa.
Keskustan varapuheenjohtaja Petri Honkonen ihmettelee opposition välikysymyksen muotoilua.
– Hämmästyttää, että oppositiopuolueet ja monet muutkin ovat unohtaneet, että elämme tällä hetkellä maailmanlaajuista talous- ja terveyskriisiä. Näissä olosuhteissa talouspolitiikan virityksissä ja konkreettisissa toimenpiteissä on oltava hyvin hienovarainen, jotta ei tapeta kotimaista kysyntää, ja saadaan työllisyyttä eteenpäin.
Honkosen mielestä myös suomalaisen teollisuuden tulisi tunnustaa se, että nämä esimerkiksi sähköveron alentaminen ja päästökauppakompensaation uudistaminen ovat todella isoja päätöksiä, jotka turvaavat työpaikkoja tulevaisuudessa.
– Käytännössä pystyimme toteuttamaan juuri sen, mitä teollisuus toivoi ja pyysi tulevalta, keskustan varapuheenjohtaja Riikka Pakarinen myötäili.
Keskustan varapuheenjohtaja Markus Lohi totesi puolueen pettyneen siihen, ettei paikallinen sopiminen vieläkään edennyt.
– Suomessa on liian paljon sellaista ajattelua, että työntekijä ja työnantaja olisivat vastakkaisilla puolilla pöytää. Meidän ajattelussamme ne ovat pääosin samalla puolella, ja toisella puolella ovat kansainväliset markkinat ja kilpailu, jotka haastavat suomalaisen työn ja yrittäjyyden.
Lohi muistuttaa, että koronakriisin jälkijäristyksissä on helpompaa pyrkiä säilyttämään nykyiset työpaikat kuin luoda uusia.
Nykyisten työpaikkojen säilyttämisen näkökulmasta paikallinen sopiminen olisi valtavan tärkeä asia, hän katsoo.
– Jotta voitaisiin välttää se, että lomautukset johtavat irtisanomisiin, pitäisi voida hakea paikallisesti joustoja.
