Oppositio haukkui hallituksen lyttyyn aikuiskoulutustuen lakkauttamisesta – "Aivan päinvastainen suunta kuin mihin pitäisi mennä"

Oppositiopuolueet höykyttivät hallitusta aikuiskoulutustuen lakkauttamisesta keskiviikkona eduskunnassa, kun hallituksen asiaa koskevasta lakiesityksestä käytiin lähetekeskustelu.

Työministeri Arto Satosen (kok.) mukaan aikuiskoulutustuen lakkauttaminen on osa hallituksen toimia, joilla pyritään lisäämään työllisten määrää sadallatuhannella tämän vaalikauden aikana. Samalla Suomi halutaan Satosen mukaan nostaa uralle, jossa työllisyysaste voi nousta 80 prosenttiin vuoteen 2031 mennessä.

– Valtiovarainministeriö on arvioinut aikuiskoulutustuen lopettamisen positiivisiksi työllisyysvaikutuksiksi 10 000, joka on kymmenen prosenttia koko hallituksen työllisyystavoitteesta, Satonen perusteli lakkauttamisesitystä.

Hallituksen lakiesitys kumoaisi aikuiskoulutusetuuksista annetun lain ja vuorotteluvapaalain. Hallituksen tavoitteena on, että uudet lait tulisivat voimaan tämän vuoden elokuun alussa.

– Esityksellä on merkittäviä vaikutuksia julkiseen talouteen. Aikuiskoulutustuen lakkauttamisen arvioidaan vähentävän julkisia menoja 175 miljoonalla eurolla vuodessa. Vuorotteluvapaan lakkauttamisen arvioidaan vähentävän julkisia menoja 27 miljoonalla eurolla vuodessa, Satonen listasi.

Samassa yhteydessä lakkautettaisiin ammattitutkintostipendi, mikä Satosen mukaan vähentäisi julkisia menoja 11,5 miljoonalla eurolla vuodessa.

Satosen mukaan aikuiskoulutustuen tuottamat hyödyt eivät riitä kattamaan siitä aiheutuvia kustannuksia.

Keskustan Jouni Ovaska kyseli, mitä Satonen aikoo tehdä rahoille, jotka työnantajat ja palkansaajat nyt yhdessä rahoittavat.

– Mitä vastataan niille ihmisille, jotka tätä ovat käyttäneet? Ja ennen kaikkea te sanotte, että tämä ei ole työhyvinvointikeino. Tästä on muodostunut yksi keino jatkaa työelämässä eteenpäin, erityisesti naisvaltaisilla aloilla, erityisesti koulutusalalla ja erityisesti sosiaali- ja terveysalalla. Tämä on märkä rätti vasten kasvoja. 

Ovaska kummasteli, että Satonen ajaa härkäpäisesti esitystä, joka on tuomittu ja joka tulee maksamaan työntekijöiden jaksamisena.

Ovaska ihmetteli myös, missä ovat nyt ne lukuisat kokoomuslaiset ja jotkut perussuomalaisetkin edustajat, jotka viime vaalikaudella voimakkaasti vastustivat muutoksia, joita Marinin hallitus joutui tekemään aikuiskoulutuslakiin.

– Silloinhan täällä lähes kyynel silmissä moni kokoomuslainen suri, mitä käy aikuiskoulutukselle ja mitä käy jatkuvalle oppimiselle. Nyt ne edustajat eivät ole täällä.

SDP:n Lauri Lyly hämmästeli hallituksen esitystä, sillä hänen mukaansa työelämässä tarvitaan tänä päivänä entistä enemmän osaamista ja tarjolla pitäisi olla välineitä osaamisen päivittämiseksi.

– Tällainen esitys on aivan päinvastainen suunta kuin mihin pitäisi mennä, Lyly sanoi. Hän ehdotti Satoselle, että aikuiskoulutustukijärjestelmä säilytettäisiin, mutta tukea kohdennettaisiin sitä eniten tarvitseville ja niille aloille, joilla on työvoimapulaa.

Vasemmistoliiton Veronika Honkasalon mukaan nykymuotoisen aikuiskoulutustuen lakkauttaminen lisää eriarvoisuutta, kun niillä, jotka kaikkein eniten tarvitsisivat osaamisensa päivittämistä, ei ole enää varaa siihen. SDP:n Johanna Ojala-Niemelä puolestaan piti hallituksen esitystä lyhytnäköisenä.

– Aikuiskoulutustuki on ollut melkeinpä ainoita keinoja kouluttaa itseään uuteen ammattiin, ja vain harvoin se on perheellisenä ja asuntovelallisena mahdollista ilman tukea. Nyt kun lähes joka alalla vielä vallitsee työvoimapula, niin aikuiskoulutustuen poisto ei ole järkevää, Ojala-Niemelä sanoi.

Elisa Gebhardin (sd.) ja Minja Koskelan (vas.) mukaan aikuiskoulutustuen lakkauttaminen vaikeuttaa etenemismahdollisuuksia naisvaltaisilla aloilla, kun valtaosa aikuiskoulutustuen käyttäjistä on ollut naisia. Samalla naisvaltaisten alojen työvoimapula pahenee.

– Aikuiskoulutustuen saajista 76 prosenttia on naisia. Tätä on käytetty nimenomaan sote-aloilla ja kasvatusalalla täydennyskouluttautumiseen ja uudelleenkouluttautumiseen. Nämä ovat aloja, joilla palkkaus on pieni, joilla on työvoimapulaa ja joissa on työhönsä sitoutuneita ihmisiä, jotka haluavat edetä urallaan, Koskela sanoi.

– Hallitus on jälleen kerran toteuttamassa leikkauspolitiikkaa, jonka kärsijöiksi joutuvat pääasiassa naiset, Koskela jatkoi.

SDP:n Eemeli Peltonen kiinnitti huomiota siihen, että jopa Satosen oma työ- ja elinkeinoministeriö suhtautui lausuntokierroksella varauksellisesti aikuiskoulutustuen lakkauttamiseen. Ministeriön mukaan on epävarmaa, ovatko lakkauttamisen vaikutukset pitkällä aikavälillä aidosti julkisen talouden tasapainoa, yritysten kasvua ja työllisyyttä lisääviä.

Perussuomalaisten Miko Bergbom asettui tukemaan hallituksen esitystä.

– Nyt niitetään sitä satoa, kun julkisesta taloudesta ei ole pidetty tässä maassa huolta vuosikymmeniin, Bergbom sanoi.

Laura Huhtasaari (ps.) puolestaan huomautti, että aikuiskoulutustuki on kohdistunut suurelta osin korkeakoulutetuille henkilöille.

– Ilmainen koulutus on tietenkin hieno asia, mutta kyllä siitä voi tiukkana aikana vähän maksaakin, Huhtasaari sanoi.