Oppositio höykytti hallitusta poliisin rahapulasta – Ohisalo ja Saarikko tuskailivat kiinteistöjen korjausvelkaa
Hallitus joutui eduskunnan kyselytunnilla selittämään oppositiolle, miksi poliisin rahoitukseen jäi budjettineuvotteluissa 30 miljoonan euron vaje. Ongelmien ydin tiivistyi siihen hallitusta tuskastuttavaan tosiasiaan, että poliisin rahoitus kyllä kasvaa, mutta poliisien määrä ei.
Sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.) huomautti asiasta kysyneelle perussuomalaisten Tom Packalénille, että poliisien budjettirahoitus tulee olemaan ensi vuonna korkeammalla tasolla kuin koskaan ennen.
Ohisalo myönsi, että sekään ei ole vielä tarpeeksi. Sen vuoksi koko eduskunnan pitäisi sitoutua siihen, että myös kaikki tulevat hallitukset haluavat nostaa poliisien määrää ja lyhentää kiinteistöjen, kaluston ja ict-järjestelmien korjausvelkaa.
Sisäministeri muistutti, että nykyinen hallitus on nimenomaan lisännyt poliisien määrää ja sijoittanut rahaa vanhentuneen kaluston uusimiseen.
– Puhutaan yli 10 miljoonasta pelkästään edellisvuoden osalta, jolla kalustoa on voitu uusia. Uusia toimitilojakin, jotka ovat terveellisiä, turvallisia ja käytännöllisiä poliiseille, on hankittu.
Ohisalon mukaan poliisissa on ollut vuosia korjausvelkaa, jota on nyt lähdetty korjaamaan.
– Ja tämä tulee vaatimaan myös tulevien hallitusten työtä, sisäministeri korosti.
Valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.) totesi, että valtiovarainministeriön ehdotuksen päälle poliisin kokonaismäärärahaa lisättiin poliittisten neuvottelujen tuloksena 10,6 miljoonalla eurolla.
Saarikko muistutti mittakaavan havainnollistamiseksi, että kokonaisuutena poliisipalveluihin käytetään nyt noin 800 miljoonaa. Hän myönsi sinänsä todeksi, että kokoomuslaisen sisäministerin johdolla poliisien määrärahat kääntyivät viime vaalikaudella nousuun.
– Näinkin voidaan sanoa, mutta voidaan sanoa myös, että kokoomuslaisen sisäministerin aikana määrärahat olivat vuonna 2017 alimmalla tasolla koko vuosikymmenellä.
Saarikon mukaan rahaa tulee ensi vuonnakin enemmän kuin tänä vuonna. Kiinteistökulujen ja palkkakustannuskulujen vuoksi lisämääräraha ei kuitenkaan tarkoita lisää poliiseja.
– Toivon sydämestäni, että valiokunta käyttää tähän asiaan myös aikaa ja käy tämän perusteellisesti läpi, miksi kustannuskehitys on ollut tällainen suhteessa hallitusohjelman tavoitteisiin.
Saarikko lupasi hallituksen tarkastelevan täydentävässä esityksessään kaikkia niitä budjetin kohtia, joihin katsotaan vielä tarpeelliseksi palata.
– Ja niin ikään eduskunnassa jatkuu budjetin läpiruotiminen koko syksyn ajan, ja myös eduskunnalla on mahdollisuus tehdä omia lisäyksiään, valtiovarainministeri opasti.
Saarikko toivoi eduskunnankin vielä paneutuvan siihen, miksi määrähojen lisääntymisestä huolimatta hallituksen tavoite poliisien lisääntyvästä määrästä ei toteudu.
– Siinä on epäsuhta, ja uskon tässä salissa kaikkien ymmärtävän tämän ristiriidan yhtäältä kasvavan rahoituksen ja toisaalta poliisin näkemyksen välillä, että me emme pääse kohti tavoitetta, vaan pikemminkin ajaudumme päinvastaiseen tilanteeseen. Tätä parhaan kykyni mukaan perkasin poliisijohdon kanssa läpi, ja toivon, että tämä talo sitä työtä jatkaa, Saarikko totesi.
Ohisalon mukaan budjetoinnissa on jo vuosia sitten ollut ongelmia siinä, että lasketaan pelkästään henkilötyövuosien meno kentälle.
– Se ei riitä. Yhtä aikaa pitää pitää huoli kaikesta tässä ympärillä olevasta, ministeri myönsi.
Sisäministeri sanoi uskovansa, että jos ”kerralla kuntoon” olisi mahdollista, jokainen aikaisempi hallitus olisi sen jo tehnyt. Rahaa ei kuitenkaan ole vieläkään tarpeeksi kaikkeen ja pitkäjänteisyyttä on puuttunut.
– Ja sen takia peräänkuulutan sitä, että yhdessä katsomme myös tulevia hallitusohjelmia varten, tulevia kehyksiä varten, että poliisin toimintamenot todella turvataan siellä.
