Opiskelualan valinta onkin kirjoitettu DNA:han, kertoo tutkimus – vaikuttaa jopa lapsilukuun
Geeneillä on yhteys siihen, mitä alaa ihminen alkaa opiskella. Alan valinnalla on puolestaan merkitystä uramahdollisuuksiin, ansiotuloihin, hyvinvointiin ja jopa lasten lukumäärään.
Tilastojen mukaan opiskeltava ala vaikuttaa nykyään elämänkulkuun enemmän kuin opiskelun kesto.
Helsingin yliopisto oli mukana laajassa kansainvälisessä tutkimuksessa, joka osoittaa ensimmäistä kertaa geneettisten tekijöiden olevan yhteydessä koulutusalan valintaan.
Tutkijat analysoivat geenitietoja ja kansallisista rekistereistä saatavia koulutustietoja yli 460 000 ihmisestä Norjassa ja Suomessa.
Koulutus luokiteltiin kymmeneen laajaan koulutusalaan, kuten terveys, tieto- ja viestintätekniikka, taiteet, luonnontieteet ja tekniikka.
Tutkimuksessa tunnistettiin 17 yksittäistä geneettistä tekijää, jotka liittyvät johonkin näistä koulutusaloista. Esimerkiksi terveysalaan liittyviä perimän kohtia tunnistettiin neljä ja teknisiin aloihin yksi.
Lisäksi tutkijat pyrkivät mallintamaan ja kuvaamaan geenien ja koulutusalojen välisiä yhteyksiä eri koulutusaloille ominaisten taipumusten kautta.
Geneettisten tekijöiden yhteys havaittiin kahteen taipumuksia mittaavaan ulottuvuuteen, joista ensimmäinen erottelee teknisiä ja sosiaalisia taitoja painottavia koulutuksia ja toinen ulottuvuus puolestaan abstrakteja ja käytännönläheisiä koulutuksia.
– Genetiikka vaikuttaa persoonallisuuteemme, ja persoonallisuutemme vaikuttaa siihen, mitä opiskelemme. Voimme nyt havaita näitä yhteyksiä selvemmin suoraan DNA:stamme, apulaisprofessori Andrea Ganna Helsingin yliopistosta sanoo tiedotteessa.
Tulosten perusteella koulutusaloihin liittyvät geeniprofiilit korreloivat myös luonteenpiirteiden sekä toimeentuloon, mielenterveyteen ja yleiseen terveydentilaan liittyvien tekijöiden kanssa.
Tutkijaryhmän mukaan havaitut geenien ja koulutuksen väliset yhteydet todennäköisesti heijastavatkin geenien yleisluontoisempaa vaikutusta yksilön taipumuksiin ja elämänvalintoihin.
Tutkimusryhmä kuitenkin korostaa, että heidän tuloksiaan ei pidä ylitulkita. Geenit eivät itsessään määrittele yksilön koulutusalan valintaa eikä niitä voi käyttää sen ennustamiseen.
Havaitut yhteydet ovat tilastollisesti merkitseviä, mutta silti heikkoja, ja yhteiskunnallisen ja kulttuurisen ympäristön merkitys koulutusalan valinnassa on vahva. Esimerkiksi sukupuoleen liitetyt odotukset ja roolit, alan keskimääräinen palkkataso tai jopa yksittäisen opettajan merkitys voivat ohjata merkittävästi koulutusalan valintaa.
– Tutkimuksemme on erinomainen esimerkki siitä, miten yhteiskuntatieteiden ja geenitutkimuksen menetelmien yhdistäminen auttaa ratkomaan tiedeyhteisön eriäviä näkemyksiä perimän ja elinympäristön keskinäisestä merkityksestä, Ganna sanoo.