Olympiavoittaja Heikki Hasu on kuollut 99 vuoden iässä
Yhdistetyn ja maastohiihdon olympiavoittaja Heikki Hasu on kuollut tänään 99 vuoden iässä. Hasun kuoleman vahvisti STT:lle hänen lähipiirinsä.
Hasu oli kuolemaansa asti vanhin elossa ollut suomalainen olympiavoittaja. Hän oli syntynyt 21. maaliskuuta 1926 Sippolan kunnan Viialan kylässä.
Hasu voitti yhdistetyn hiihdon olympiakultaa vuonna 1948 Sveitsin St. Moritzissa. Suomen menestystä täydensi Martti Huhtalan hopea. Samalla katkesi norjalaisten vuodesta 1924 jatkunut kultaputki.
Kaksoisvoitolla oli suuri symbolinen merkitys sodasta toipuvalle Suomelle. Hasu jäi historiaan Suomen ensimmäisenä sotien jälkeisenä olympiavoittajana. Hasu oli myös ensimmäinen, jonka olympiavoiton kunniaksi radiosta soitettiin Porilaisten marssi. Marssin soittaminen oli alun perin urheiluselostaja Pekka Tiilikaisen ajatus.
Vähältä silti piti, ettei Sveitsistä olisikaan tullut olympiakultaa tuomisina.
– Siinä pääsi maalaispoika syömään sveitsiläistä ruokaa, ja sain vatsataudin ja ripulin. Joukkueenjohtaja Arvo Himberg antoi lasillisen, jossa oli puolet kuumaa teetä ja puolet konjakkia. Join sen, ja aamulla oli niin kuin ei olisi mitään ollut, Hasu kertoi STT:lle vuonna 2006.
St. Moritzissa tuolloin 21-vuotias Hasu toipui kisaan ajoissa ja pääsi starttaamaan 18 kilometrin hiihto-osuudelle. Tuohon aikaan yhdistetyssä kisattiin hiihto-osuus ensin.
– Itse kisassa itselläni eikä kenelläkään muulla ollut odotuksia, sillä olin neljäntenä valittu joukkueeseen. Olin maastohiihtäjien kanssa yhtä aikaa hiihdetyllä pikamatkalla lopulta neljäs ja ykkönen mäkikisan jälkeen. Se oli sokki muille, Hasu kertasi.
St. Moritzin ainoa suomalaisvoittaja sai kotiseudullaan Kymenlaaksossa lämpimän vastaanoton.
– Myllykosken asemalla oli palatessani 5 000 ihmistä vastassa, Hasu muisteli 90-vuotispäiviensä aikaan.
Hasu hiihti olympiakultaa myös maastohiihdossa, ja hän on toistaiseksi viimeinen maastohiihdossa olympiamitalin saavuttanut yhdistetyn hiihtäjä. Oslon olympialaisissa vuonna 1952 Hasu hiihti maastohiihdon 10 kilometrin viestissä Suomen avausosuuden ja paineli muilta karkuun niin, että voitto tuli Suomeen.
– Hiihto oli minulla huomattavasti vahvempi. Mäenlaskua tuli treenattua kisaviikonloppuina, Hasu kuvaili.
Oslossa muut 10 kilometrin viestiosuudet hiihtivät Paavo Lonkila, Urpo Korhonen ja Tapio Mäkelä.
Yhdistetyssä Hasu jäi Oslossa hopealle, omasta mielestään mahdollisesti tyhmyyttään.
– Hyppyrimäessä oli kaksi latua. Hyppäsin kaksi hyppyä oikealta, mutta valitsin kolmanteen hyppyyn vasemman ladun. Siinä oli lippumies kävellyt ja sukelsin 50 metriin mahalleni. En viitsinyt tuolloin asiasta puhua. Onneksi viestikulta paikkasi haavoja, Hasu muisteli 80-vuotiaana.
Hasu oli ammatiltaan maanviljelijä, ja harjoittelu tehtiin työn ehdoilla.
– Syksyllä hevoskynnön aikaan kävelin ensin 20 kilometriä pellolla ja ohjailin auraa. Illalla lähdin 20 kilometrin maantielenkille pimeässä. Sunnuntaina menin kumisaappaat jalassa neljän viiden tunnin sulamaan lenkille suolle.
Hasu kertoi harjoitelleensa hyppyä talvella lantaa pellolle ajaessa.
– Kun laatikko oli kolmen kilometrin paluumatkalla tyhjä, löin hevosen vauhtiin, ja ponnistin laatikossa aina tietyn aidanseipään kohdalla.
Valmistautuminen kevättalven huipputapahtumaan Lahden Salpausselän kisoihin oli luku sinänsä. Maitotilallisen oli ajateltava vuodenkierrossa tulevaa kesää.
– Ennen Salpausselkää sahasin Kymenlaaksossa vesistöistä jäitä viikon verran. Jään varastoiminen oli ainoa keino pitää maito kylmänä kesän yli, Hasu muisteli.
Hasu lopetti urheilu-uransa vain 27-vuotiaana vuonna 1953. STT:lle Hasu sanoi lopettaneen taloudellisten syiden vuoksi, mutta toisaalta tavoitteetkin oli jo saavutettu.
Olympiakultien lisäksi Hasu saavutti muun muassa olympiahopeaa yhdistetyssä Oslossa vuonna 1952, yhdistetyn MM-kultaa ja maastohiihdon viestin MM-hopeaa vuonna 1950 ja useita Suomen mestaruuksia.
Hasu sai vuonna 1952 ensimmäisenä ei-norjalaisena yhdistetyn edustajana Holmenkollen-mitalin.
Vuosina 1948 ja 1950 Vuoden urheilijaksi valittu Hasu kuuluu huippu-urheilusukupolveen, joka menestyi myös politiikassa.
Hasu oli maalaisliiton ja keskustan kansanedustajana vuosina 1962–1966 ja 1967–1970.
Häntä ei löydetty politiikkaan untuvikkona urheilu-uran jälkeen, vaan yhteiskunnallisen osallistumisen hän oppi jo lapsena.
– Pikkupoikana piti isän apuna levitellä puoluemainoksia. Vuonna 1950 olin ensimmäisen kerran ehdokkaana presidentin valitsijamiesvaaleissa, Hasu muisteli vuonna 2016.
Hän ei kiellä, ettei menestyksekäs urheilu-ura olisi osaltaan siivittänyt Arkadianmäelle.
– Oliko urheilusta apua? Totta kai. Sillä sai julkisuutta.
Hasu avioitui Marjatta Paavolan kanssa vuonna 1953, ja he saivat kolme lasta. Hasun lapsia ovat Helena Sinkkonen, Elina Hasu ja Juhani Hasu.
Hasu oli myös sotaveteraani. Hän osallistui vapaaehtoisena jatkosotaan Helsingin ilmatorjuntajoukoissa.