IS: Olli Rehniltä tiukka talousviesti hallitukselle: "Se aika alkaa olla ensi vuodesta lähtien"

Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn on sitä mieltä, että Suomen pitäisi palata menokehyksiin jo vuodesta 2023 lähtien, kertoo Ilta-Sanomat (IS).

– Kun menokehyksiin ei näytetä budjettiesityksen nojalla palattavan vielä vuonna 2022, ja koska kasvun ja työllisyyden ennustetaan vahvistuvan tuntuvasti, menokehyksiin olisi syytä palata viimeistään seuraavan vuoden 2023 budjetista lähtien.

Koronakriisi on kasvattanut velkaantumista, ja velalla elvyttämisestä johtuen valtion menokehykset ylittyvät luultavasti ainakin vielä ensi vuonna.

Keskustan ex-ministeri ja EU-komissaarina vuosina 2004–2014 toiminut Rehn muistuttaa IS:lle, että nurkan takana piilee myös rakenteellisia uhkia.

– Meillä on yksi jyrkimpiä ikäpyramideja Euroopassa Italian ohella, suurten ikäluokkien kohortti on vuodesta 2010 alkanut poistua eläkkeelle. Vastaavasti meillä ei ole tullut niin merkittävää nettomaahanmuuttoa kuin Ruotsissa ja Tanskassa, meidän taloutemme kasvupotentiaali on aika vaimea tällä hetkellä johtuen työn tuottavuuden heikkoudesta, työllisyysasteen suhteellisesta mataluudesta ja heikosta väestökehityksestä.

Talousmies Rehn korostaa IS:lle keynesiläistä oppia, jonka mukaan hyvinä aikoina valtion tulee säästää ja huonoina aikoina laittaa rahaa enemmän liikkumaan.

– Meillä aika usein sorrutaan puolikeynesiläisyyteen, jossa muistetaan kyllä vaatia velkaelvytystä taantumassa mutta unohdetaan tasapainottaa taloutta noususuhdanteessa. Sen takia peräänkuulutan kokonaiskeynesiläisyyttä, missä muistetaan kolikon molemmat puolet.

Koronakriisin aika velkaelvyttäminen oli järkevää ja perusteltua, Rehn katsoo, mutta muistuttaa lehdelle, että tämä aika lähestyy loppuaan.

– Kun siirrytään tukevasti noususuhdanteeseen, on mielekästä ryhtyä tasapainottamaan julkista taloutta ja keräämään ylijäämää, mikä auttaa vähentämään velkasuhdetta. On ollut aika elvyttää ja sitä kautta myös velkaantua, ja on aika tasapainottaa ja kerätä puskureita. Se aika alkaa olla ensi vuodesta lähtien.

Rehn lisää, että on tärkeää välttää ”kuiluefekti”, ja huolehtia siitä, ettei elvytystä vedetä ennenaikaisesti pois, IS kirjoittaa.

– Samalla kun finanssipolitiikan elvyttävää vaikutusta supistetaan kansallisesti jäsenvaltioissa, niin EU:n elpymisrahaston voimakkain vaikutus tulee 2022–2023 eli se loiventaa kuiluefektiä joka tapauksessa.

Taloustilanteesta on kantautunut viime aikoina myös toiveikkaita viestejä. Lehti kertoo, että esimerkiksi Pellervon taloustutkimus on arvioinut tämän vuoden talouskasvuksi 3,7 prosenttia ja ensi vuoden kasvuksi 4 prosenttia. Suomen Pankkikin tarkisti ennustettaan ylöspäin ja arvioi, että talous kasvaa tänä vuonna 3,5 prosenttia ja ensi vuonna 2,8 prosenttia.

Nousukausi uhkaa jäädä kuitenkin lyhyeksi. Jo vuonna 2023 talouskasvu hidastuu Suomen Pankin mukaan 1,3 prosenttiin, IS kirjoittaa.

Rehn varoitti budjettiriihiviikolla hallitukselle pitämässään puheenvuorossa, että koronakriisin väistyttyä taloudessa eteen tulevat samat ongelmat kuin ennen kriisiä, nyt myös suuremman julkisen velan kera.