Olli Rehn: Presidentti voi toimia taloudessakin "unilukkarina" – sukutausta velvoittaa

Henkilö

Alkusyksy oli poikkeuksellisen lämmin, mutta nyt pääkaupunkia piiskaa jo klassinen, koleahko syyssää. 

Se ei haittaa kansanliikkeen ja keskustan presidenttiehdokasta Olli Rehniä, joka vakuuttaa sopeutuvansa kaikkiin keleihin ja pitävänsä kaikista vuodenajoista. 

– Alkusyksy oli fillaroinnin kannalta suotuisaa, mikä lämmitti mieltä. Mutta tietysti globaalisti ilmastonmuutos näyttää ikävä kyllä etenevän ja heijastuu myös meidän ilmastoomme, Rehn pohtii. 

Presidenttiehdokas on lähdössä kampanjoimaan pitkin läntistä Suomea, jossa tuulivoimalat jauhavat hyvinvointia ja arvokkaita akkumetalleja louhitaan maasta. 

Mikkeliläislähtöisen Rehnin kotiseudulla idässä on huonommin. Taloussuhteet Venäjän kanssa ovat jäätyneet nollapisteeseen, eikä muhkeita kiinteistöverotuottoja kunnille tahkoavaa tuulivoimaa juurikaan voida rakentaa Puolustusvoimien tutkien häiriintymisen vuoksi. 

Se tarkoittaa Rehnin mukaan sitä, että energiatalouden vihreä siirtymä ei etene samalla tavalla itäisessä Suomessa kuin lännessä. Lisäksi EU:n ja Venäjän raja-alueyhteistyöhön jaetut Interreg-ohjelman varat on suunnattu muualle. 

– On erittäin vahvat perusteet siihen, että EU:lla olisi oma erityinen ohjelma näille ”rautaesiripun” rajamaakunnille, koska ne kärsivät ilmeisen pitkäaikaisesta konfliktista Venäjän kanssa.

Rehn muistuttaa, että itäisen ja kaakkoisen Suomen elinvoima on koko Suomen kannalta suuren luokan turvallisuuspoliittinen kysymys: itäistä Suomea ei voi jättää tyhjeneväksi rajaseuduksi. Hän patistaa Suomen hallitusta olemaan asiassa aktiivinen Brysselin suuntaan. 

Sotien jälkeisessä Suomessa Venäjä-suhteiden hoito oli sotien jälkeisessä presidenttien päätyötä. Seuraavalla presidentillä näin ei totutussa mielessä enää ole. On hyvä kysymys, mahtaako Sauli Niinistön seuraaja edes koskaan tavata venäläistä kollegaansa. 

Rehn ei lähde ennustamaan, käykö näin. Joka tapauksessa Suomella on jälleen naapurina arvaamaton ja aggressiivinen Venäjä. 

– Meidän pitää varautua erilaisiin pyrkimyksiin horjuttaa Suomen asemaa. Erilaisiin laaja-alaisen vaikuttamisen operaatioihin ja muihin ilkeyksiin.

Rehnin mukaan Venäjän ja Neuvostoliiton kanssa ovat joutuneet toimimaan vuorollaan kaikki suomalaiset poliitikkosukupolvet. Venäjän kehityksen osalta ei hänen mielestään ole aihetta erityiseen optimismiin. 

– Venäjällä on ollut viimeisen sadan tai kahdensadan vuoden aikana eri vaiheissa pyrkimyksiä modernisaatioon ja demokratisoitumiseen, mutta ne yritykset ovat päättyneet lyhyeen.

Pannassa oleva Venäjä pois lukienkin presidentti joutuu hoitamaan yhteyksiä maailman autoritaarisiin johtajiin ja hallintoihin, joiden kanssa voi tulla vastaan tiettyjä herkkyyksiä vaikkapa ihmisoikeusasioissa. 

Rehn näkee, että Suomella on pitkä perinne niin lääkärin kuin tuomarinkin roolissa YK:n peruskirjaan sisältyvien universaalien arvojen puolustamisessa, ja näin on vastakin. Kysymys on hänen mukaansa siitäkin, millä tavalla niitä edistetään. 

– Ja meidän kannattaa tietysti muistaa, että iso osa maailman maista ajattelee näistä vähän eri tavalla kuin me ajattelemme.

Yhdysvaltojen ja EU:n kaikenkattava irtikytkentä Kiinasta on Rehnin mukaan jokseenkin mahdoton tehtävä. Sen sijaan hänen mielestään kannattaa puhua mieluummin riskien ja riippuvuuksien vähentämisestä ja toimitusketjujen monipuolistamisesta. Kriittiset, vaikeuksia tai jopa katastrofin kriisitilanteessa aiheuttavat riippuvuudet on tunnistettava. 

– Näitä ovat ainakin lääketeollisuuden monet keskeiset tuotteet, piinsirut ja puolijohdeteknologia ja kolmantena ammoniakki, jota tarvitaan lannoitteisiin.

Kauppasotien maailmassa kannattaa Rehnin mielestä muistaa myös EU:n merkitys kahdenvälisine kauppasopimuksineen. Ilman niitä Suomi olisi pienenä valtiona maailmanmarkkinoilla kuin lastu laineilla, hän muistuttaa. 

Rehn muistuttaa, että vaikka Nato vastaa Euroopan sotilaallisesta turvallisuudesta, EU:n työkalupakki on paljon laajempi. Molemmat täydentävät toisiaan. 

– Ja sen takia eräiden poliittisten voimien flirttailu EU-erolla, vaikka sitä selitetään pitkän aikavälin tavoitteeksi, on Suomen edun vastaista politiikkaa ja lisäksi vielä vaarantaisi lännen yhtenäisyyttä hyvin kriittisellä hetkellä, hän varoittaa. 

Julkisuudessa elää narratiivi Rehnistä hieman harmaana ja värittömänä presidenttiehdokkaana. Rehn sanoo, ettei kuitenkaan ole aikeissa enemmälti muuttaa itseään. 

– Harmaudella usein viitataan luotettavuuteen, malttiin ja harkintaan, jotka eivät ole mitenkään huonoja ominaisuuksia presidentille, hän muistuttaa. 

Erityisen värikkäänä ei tunnettu myöskään tasavallan ensimmäistä presidenttiä ja kansallisen eheyden rakentajaa K. J. Ståhlbergia, josta Rehn sanoo vaikuttuneensa jo nuorena lukiolaisena. 

– Ståhlbergin ja Santeri Alkion yhteistyö oli hyvin tiivistä, kun puolustettiin tasavaltaa myös oikeistoradikalismilta ja sen seikkailuilta, kuten Mannerheimin Pietarin-valloitusretkeltä, joka olisi käynyt kalliiksi Suomen tasavallalle. 

Presidentti Olli Rehniltä jäisivät ilmeisesti myös molempien uuden perustuslain aikaisten presidenttien harrastamat valtaoikeuksien venyttelyt tekemättä. 

– Tiedetään, että tasavallan presidentti johtaa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa yhteistoiminnassa. Enkä laita siihen kolmea pistettä, ja lisään vielä ”eduskunnan tukeen nojautuen”, hän painottaa. 

Rehnin mielestä turhia reviiritaisteluja tai lautaskiistoja on syytä välttää. Siksi myös niin sanotun kokonaisturvallisuuden kentällä kannattaa sopia kristallinkirkkaista pelisäännöistä. 

– Kuka johtaa, jos pakolaiset yrittävät alkaa tulla Venäjältä? Tai kuka johtaa, jos rahtialus kaapataan Itämerellä? Ja kuka johtaa, jos tulee merkittävä uusi pandemia tai vastaava terveysuhka?

Rehnin mielestä tasavallan presidentin on syytä käyttää punnittuja puheenvuoroja kansallisesti merkittävistä tulevaisuuteen liittyvistä kysymyksistä, joihin talouskin kuuluu. 

Presidentti voi toimia Rehnin mukaa taloudessakin ”unilukkarina”. Sellaiseen rooliin häneltä löytyy vahvan talouskokemuksen lisäksi sukutaustaakin. 

– Sukumme vaihtoi Ruotsin vallan ajalta ruotusotilaan tehtävistä suntio-torpparin tehtäviin ja suntiohan on ruotsiksi ”väckare”, eli yksi tehtävä oli herätellä ihmisiä kirkon penkissä.

Presidentiltä kaivataan myös arvojohtajuutta. Rehn korostaa, että arvojohtajaksi ei julistauduta ja kyse on asemasta, jonka voi saavuttaa vain painavilla, punnituilla puheenvuoroilla. 

Sellaisille Rehn näkee tarvetta esimerkiksi nuorten asioissa: nuorten jaksamiseen ja mielenterveysongelmiin olisi tärkeää löytää ratkaisuja. Hän sanoo kantavansa huolta myös lasten ja varhaisnuorten, varsinkin poikien lukemisharrastuksesta. 

Rehnin mukaan pojat menettävät paljon, jos eivät pääse kirjojen kautta elämysten maailmaan. 

– Ja totta kai sitten myös ammatillisesti kärsivät siitä, jos ei ole luku- ja kirjoitustaito hyvässä kondiksessa. Sen takia näihin kyllä kannustan nyt ja kannustaisin presidenttinä.

Sama pätee Rehnin mukaan liikuntaan, jossa on kyse pidemmällä sihdillä myös kansanterveydestä. 

Kampanjoidessaan Rehn sanoo luottavansa Paavo Väyrysen vanhaan reseptiin: viikossa on syytä pitää aina yksi päivä vapaata. 

– Pyrin soveltamaan sitä, se auttaa raikastamaan ajatuksia, ja lisäksi on tärkeää, että myös kampanjan aikana liikkuu ja lukee.

Rehn uskoo pystyvänsä tukijoukkoineen tekemään onnistuneen, ”yhteistä Suomea vahvistavan” kampanjan. Suomalaiseen yhteiskuntaan kehittyneen eripuran ja vastakkainasettelun purkamisessa presidenttiehdokas luottaa Kyösti Kallioon, jonka kotimuseossa Nivalassa hän kesällä vieraili. 

Rehn muistuttaa, että kuuluisassa toukokuun 1918 sovintopuheessaan Kallio opasti rakentamaan Suomea, jossa ei ole punaisia ja valkoisia, vaan isänmaataan rakastavia kansalaisia, jotka kokevat olevansa osa suomalaista yhteiskuntaa. 

– Kallion sanat muodostavat vankan pohjan Suomen tasavallalle ja pyrin olemaan ja olen varma siitä, että myös pystyn olemaan taustani ansiosta yhdistävä tekijä, kokoava voima Suomessa, hän summaa.