Olisitko valmis punnitsemaan jätteesi? – Euroopassa jo käytössä oleva järjestelmä voisi parantaa kierrättämistä, mutta nostaisi samalla kustannuksia
Monesta sekajäteastiasta löytyy kierrätyskelpoista materiaalia, kuten biojätettä, muovia, paperia, lasia ja metallia. Jätteiden punnituksen on todettu lisäävän lajittelua ja kierrätystä, mutta kustannukset arveluttavat jätealaa.
Kotitalous- ja yhdyskuntajätteen kierrätystavoitteita on kiristetty EU:ssa ja Suomessa. Eräs keino lisätä kierrätystä olisi aloittaa punnitukseen perustuva jätekeräys.
Pay as you throw (PAYT) eli maksa siitä mitä heität pois -järjestelmässä jätemaksut perustuvat jätteen punnitukseen ja lajiin. Se kannustaa lajitteluun toisin kuin esimerkiksi kiinteä jätemaksu.
PAYT-järjestelmässä sekajätteen kerääminen on asiakkaalle kalliimpaa kuin kierrätyskelpoisen hyötyjätteen kerääminen. Hinnoittelu tapahtuu punnitsemalla jätteet ja laskuttamalla jätelajit niiden määrän mukaan. EU-komissio kannustaa ottamaan käyttöön tällaisia lajittelua lisääviä järjestelmiä.
PAYT-järjestelmiä onkin jo käytössä Euroopassa. Omakotitalojen lisäksi myös kerrostaloihin on tuotu koko taloa koskevia ja jopa asukaskohtaisia tunnistusjärjestelmiä. Asiakas voi kirjautua keräyspisteelle omalla tunnisteellaan, vaaka mittaa jätteet ja hinnoittelu tapahtuu painon mukaan.
Saatujen kokemusten perusteella lajittelu on lisääntynyt ja jätemäärät vähentyneet. Kuitenkin järjestelmiä on pidetty melko kalliina investointi- ja käyttökulujensa takia.
Suomessa on käytössä tyhjennyskertoihin ja astian kokoon perustuva jätemaksu, joka voi myös ohjata jätemäärän vähentämiseen. Maavertailujen perusteella se ei kuitenkaan ohjaa lajitteluun yhtä tehokkaasti kuin punnitseminen.
– Asumisen jätteiden punnitus on ollut Suomessa vähäistä ja kokeilujen asteella, kertoo erikoissuunnittelija Hanna Salmenperä Suomen ympäristökeskuksesta. Hän veti Lajiteho-hanketta, jossa selvitettiin punnitusjärjestelmän käyttöönoton mahdollisuuksia.
Yhdyskuntajätteen kierrätysasteen pitäisi nousta EU-maissa 55 prosenttiin vuoteen 2025 mennessä ja 65 prosenttiin vuoteen 2035 mennessä. Suomessa kierrätysaste oli vuonna 2019 vasta 43 prosenttia. Tavoitteisiin pyritään uudella jätelailla, jonka myötä lajittelua ja erilliskeräystä pitää lisätä. Laissa ei ole kuitenkaan velvoitteita punnitsemisen käyttöönotolle. Kunnat voivat silti vaikuttaa lajitteluun ottamalla käyttöön lajitteluun kannustavat jätetaksat.
Lajiteho-hankkeessa kyseltiin jätelaitosten ja jätehuoltoyritysten näkemyksiä PAYT-järjestelmistä.
– Moni osoitti kiinnostusta punnituksia kohtaan. Järjestelmän laajempaa toteuttamista joudutaan kuitenkin vielä odottamaan, Salmenperä arvioi.
Punnitusta on vaikea toteuttaa laajalti alueilla, joissa on kiinteistökohtainen jätekuljetus. Sen sijaan kunnallisen jätehuollon piirissä se onnistuisi.
– Toisaalta liikkeelle ei tarvitse lähteä koko kuntien yhteistyöalueella vaan rajoitetummin, esimerkiksi jollain pientaloalueella.
Jäteautot punnitsevat jo yleisesti isompien kiinteistöjen syväkeräysastioita tyhjentäessään niitä. Sen sijaan pienkiinteistöjen jäteastiat tyhjennetään yleisimmin pakkaavaan jäteautoon eikä niitä punnita.
Jäteala näki punnituksessa muun muassa teknisiä haasteita.
– Ratkaista pitää esimerkiksi se, miten käytettävissä olevista keräysvälineistä saadaan punnitustiedot riittävän hyvin selville, mainitsee asiantuntija Saana Ojala Pirkanmaan Jätehuollosta.