Oinas-Panuma penää hallitukselta ratkaisuja pienten kuntien selviämiseen – "Niiden pärjääminen ei ole yhdentekevää yhteiskunnalle"
Kansanedustaja Olga Oinas-Panuma (kesk.) kertoo jättäneensä kirjallisen kysymyksen väkiluvultaan pienten kuntien tulevaisuudesta.
Oinas-Panuma kysyy, mitä hallitus tekee, jotta pienet alle 10 000 asukkaan kunnat voisivat menestyä myös tulevaisuudessa.
Keskustaedustaja kertoo kantavansa huolta myös alaskirjauksia järkeistämisestä, sisäilmaltaan terveiden rakennusten rakentamisesta sekä kuntien rahoituspohjan uudistamisesta, jotta kaikki kunnat voisivat tuottaa lakisääteiset palvelut.
– Väkiluvultaan pienistä kunnista tulee iso osa elintarvikkeista, puusta ja sähköstä, joten niitten pärjääminen ei ole yhdentekevää koko yhteiskunnalle. Väkiluvultaan pienet kunnat peittävät pinta-alastamme 70 prosenttia, Oinas-Panuma huomauttaa tiedotteessa.
Keskustaedustajan mukaan kunnille tuottavat eniten haasteita sote-asiat, taloustilanne, väestörakenteen muutokset sekä kiinteistöjen ja infran korjausvelka. Talouteen vaikuttavat myös esimerkiksi palkankorotukset, hintojen nousu, koulutuksen menopaineet, varautumisen vaatimukset ja palveluverkko.
– Maan hallitus leikkaa kuntien kotouttamisesta, TE-palveluiden rahoituksesta, valtionosuuksista ja peruspalveluiden valtionosuuksista yhteensä noin 145 miljoonaa euroa vuonna 2025. Oman hankaluutensa tuottavat myös kuntien väliset kasvavat kunnallisveroerot. Tänä vuonna pienin kunnallisveroprosentti on 4,4 ja suurin 10,8, Oinas-Panuma sanoo.
Hänen mukaansa pienituloisten asuttamat kunnat joutuvat kantamaan korkeampaa kunnallisveroa hoitaakseen asukkaidensa palvelut.
– Kuntaliitokset eivät auta, koska hyvä- ja huonotuloisuus ovat alueellisia. Kuntien valtionosuusjärjestelmän yksi päätarkoitus on huolehtia, että jokaisella on oikeus kunnallisiin peruspalveluihin kohtuullisella vero- ja maksurasituksella.