Oikeuskansleri: Hallituksen esitys sotilastiedustelulain laajentamiseksi vaatii vielä merkittävää jatkovalmistelua
Hallituksen esitysluonnos sotilastiedustelulain uudistamisesta vaatii oikeuskanslerin mukaan vielä merkittävää jatkovalmistelua. Osa keskeisistä ehdotuksista jää esityksen perusteluissa käsittelemättä perustuslain kannalta, katsoo oikeuskansleri lausunnossaan.
Oikeuskanslerin mukaan jatkovalmistelulle antaa hyvän pohjan perustuslakivaliokunnan mietintö vuodelta 2018, jolloin nykyisin voimassa olevia tiedustelulakeja sorvattiin. Nyt valmistelussa olevassa uudistuksessa esitetään useita laajennuksia sotilastiedustelun toimivaltaan ja tietojenvaihtoon esimerkiksi verottajan ja eläkelaitosten kanssa.
Sotilastiedustelun pääkohteena on vieraiden valtioiden viranomaisten ja muiden organisaatioiden toiminta.
Lausuntokierros päättyy perjantaina. Lait pyritään saamaan voimaan kesäkuun alussa.
Myös muun muassa eduskunnan oikeusasiamies ja tiedusteluvalvontavaltuutettu katsovat lausunnoissaan, että esityksessä on vielä täsmennettävää.
Luonnoksessa muun muassa ehdotetaan, että nykyiset yksilön viestinnän salaisuutta turvaavat rajaukset poistettaisiin. Vastedes tietoliikennetiedustelua voisi kohdentaa viesteihin niiden sisällön eli esimerkiksi tiettyjen sanojen perusteella.
Oikeuskanslerin mukaan tiedustelun kohdentuminen viestin sisältöön kuuluu luottamuksellisen viestin suojan ydinalueelle ja on siksi merkittävä perusoikeusrajoitus.
Oikeuskansleri ja myös eduskunnan oikeusasiamies kiinnittävät huomiota siihen, että kyseistä ehdotusta ei ole lainkaan käsitelty luonnoksen säätämisjärjestysperusteluissa. Oikeuskansleri katsoo, että puute tulee korjata.
Uudistus toisi lisäksi uusia tiedusteluvaltuuksia muun muassa Rajavartiolaitokselle, mikä sekin vaatii oikeuskanslerin mukaan tarkempaa käsittelyä esityksen perusteluissa.
Uudistuksen yhtenä tavoitteena on, että eläkkeelle jääneitä sotilastiedustelussa toimineita virkamiehiä voitaisiin hyödyntää sotilastiedustelussa.
Oikeuskanslerin mielestä ehdotus nostaa esille kysymyksiä, jotka liittyvät muun muassa eläkkeelle jääneen henkilön virkavastuuseen ja salassa pidettävän aineiston käsittelyyn.
– Perustelut esityksessä ovat tältä osin huomattavan suppeat.
Merkityksellisenä oikeuskansleri pitää myös ehdotusta muuttaa teknisen laitetarkkailun lupa henkilöperusteiseksi siten, että tiedustelulupa ei olisi enää laite- tai ohjelmistokohtainen.
Tämä tarkoittaa, että kun tuomioistuimen luvassa määritelty toimenpiteen kohteena oleva henkilö jatkossa ottaisi tai hänen oletettaisiin ottaneen käyttöönsä uusia laitteita tai ohjelmistoja, voisi tiedusteluviranomainen kohdistaa toimenpiteen näihin laitteisiin tai ohjelmistoihin, vaikka niitä ei olisi mainittu tuomioistuimelle toimitetussa lupahakemuksessa.
Oikeuskanslerin mukaan se tarkoittaisi tiedustelumenetelmän tuomioistuinkontrollin vähentymistä. Muutosehdotusta ei ilmeisesti ole arvioitu oikeusturvan osalta lainkaan esityksessä, hän arvioi lausunnossaan.
Esityksessä myös ehdotetaan, että jatkossa sotilastiedusteluviranomainen voisi estää Suomen ulkopuolella olevan tietojärjestelmän käytön tai haitata sen toimintaa, jos järjestelmällä aiheutetaan vakavaa vaaraa Suomen maanpuolustukselle tai kansalliselle turvallisuudelle.
Kyseessä on uusi toimivaltuus, jolla voi esityksen perustelujenkin mukaan olla huomattavia ulko- ja turvallisuuspoliittisia vaikutuksia.
– Säännöksessä asetettu kynnys toimivaltuuden käytölle on korkea, mutta olisi perusteltua pohtia vielä tällaisten tiedustelutoimintana tehtyjen toimenpiteiden rajauksia säännöstasolla, oikeuskansleri katsoo.
Perusteluissa todetaan olevan selvää, että toimenpiteet eivät saisi ylittää kansainvälisoikeudellisen aseellisen voimankäytön kynnystä.
Hallituksen mielestä eduskunnan on syytä pyytää esityksestä lausunto perustuslakivaliokunnalta. Tätä mieltä ovat myös oikeuskansleri ja eduskunnan oikeusasiamies.
Sisäministeriössä valmistellaan hallituksen esitystä myös siviilitiedustelulainsäädännön muuttamisesta. Lakihankkeiden yhteensovittaminen on oikeuskanslerin mielestä keskeistä.