Ohjausryhmä: Maahanmuuttajien kielitaitoa vahvistettava varhaisessa vaiheessa – yli 40 koulutustoimenpidettä esille
Opetus- ja kulttuuriministeriön laajapohjainen ohjausryhmä esittää yli 40 uutta toimenpidettä vastaamaan turvapaikanhakijoiden ja maahanmuuttajien määrän kasvusta aiheutuviin koulutustarpeisiin.
Ohjausryhmä nostaa esiin huolen maahanmuuttajataustaisten oppilaiden kantaväestöä heikommista oppimistuloksista ja ehdottaa, että asiaa selvitetään tarkemmin tutkimuksilla.
Raportissa painottuvat kielitaidon vahvistamiseen liittyvät esitykset. .
Ohjausryhmä esittää, että valtio tukisi suomen tai ruotsin kielen oppimista jo varhaiskasvatuksessa.
Lisäksi ehdotetaan koulutuksen järjestäjille myönnettävän tuen enimmäisajan pidentämistä kahdella vuodella, jolloin se riittäisi perusopetuksen lisäksi tarvittaessa myös lukioon.
Kielikoulutuksen ja ammatillisten opintojen integrointi edistäisi raportin mukaan kielen oppimista ja nopeuttaisi koulutuspolkuja.
Raportin vastaanottaneen opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasosen (kok.) mukaan tutkimukset osoittavat, että kielen oppimisen ja muun oppimisen välillä on selkeä yhteys ja suomalaiseen yhteiskuntaan on vaikea päästä kiinni ellei osaa kieltä.
– Meidän on jatkossa tuotava kielen oppiminen osaksi kaikkea koulutusta, ennen kaikkea ammatillista koulutusta ja työssäoppimista. Kieltä on voitava opiskella samaan aikaan kun opitaan muita taitoja, tai muuten polut koulutukseen ja työelämään venähtävät liian pitkiksi. Tämä vaatii asenteiden ja toimintatapojen muutosta, ministeri arvioi
Työryhmä esittää ammatillisen koulutuksen yleisestä kielitaitovaatimuksesta luopumista.
Opintojen aikainen kielenopetus, ohjaus ja muu tuki pitäisi kuitenkin samalla varmistaa.
Korkeakoulujen suomen tai ruotsin kielen kurssien määrää, erityisesti vaativampien kurssien osalta, ehdotetaan lisättäväksi.
Työryhmä teki konkreettisia ehdotuksia myös kulttuuristen ristiriitojen ennaltaehkäisemiseksi.
Kesäaikana ja vapaa-ajalla maahanmuuttajanuorille ja kantaväestön nuorille tulisi järjestää yhteistä maksutonta leiri- ja kerhotoimintaa.
Myös eri uskontokuntien välisen vuoropuhelun tukeminen nähdään tärkeänä.
Ministerin mukaan vihapuhe, rasismi ja aggressiivisen meuhaaminen netissä sekä arkipäivässä on lisääntynyt ja sen kitkemiseksi aiotaan ryhtyä toimenpiteisiin.
– Ministeriön Merkityksellinen Suomessa -toimintaohjelmassa otamme käyttöön koulutuksen, kulttuurin, nuorisotyön ja liikunnan keinot rasismin ja vihapuheen ehkäisemiseksi sekä osallisuuden edistämiseksi.
– Haastankin kunnat, koulut, oppilas-, opiskelija- ja nuorisojärjestöt ja muun järjestökentän mukaan tähän työhön, Grahn Laasonen toteaa.
Ohjausryhmän loppuraportti luovutettiin keskiviikkona ministeri Grahn-Laasoselle Metropolia Ammattikorkeakoulussa, joka toimii yhtenä maahanmuuton vastuukorkeakouluna.